ARA-asuntojen kysyntä nousi hurjasti pääkaupunkiseudulla – Jätkäsaari ja Kalasatama halutuimpien alueiden kärjessä

Jätkäsaaren uudet kohteet kiinnostavat asunnonhakijoita. Kuvituskuva. Anniina Virtanen
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Kohtuuhintaisten asuntojen kysyntä paisui viime vuonna etenkin Helsingin Jätkäsaaressa, Espoon Tapiolassa ja Vermonniityssä sekä Vantaan Veromiehessä.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tukemia asuntoja haettiin aiempaa enemmän. Nousu oli jopa hurjaa, kuvaa Vuokralaiset ry tiedotteessa.

Helsingin kaupungin asunnoissa eli Hekan asunnoissa oli vuodenvaihteessa 22 850 hakijaa. Kohdekohtaisesti hakijoita oli keskustan uusissa kohteissa Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa jopa yli 5 000, mutta myös vähemmän suosituilla alueilla hakijoita uusiin taloihin oli lähes 3 000.

Espoon Asunnot Oy:llä oli voimassa olevia hakemuksia viime vuonna parhaimmillaan noin 8 300. Uudiskohteista suurimmat hakijamäärät olivat Tapiolassa, lähes 1 700 hakijaa ja Vermonniittyyn valmistuneessa kohteessa 1 457 hakijaa.

VAV Asunnot Oy:llä on puolestaan ARA-hakijoita tällä hetkellä noin 5 000. Uusimpaan, Vantaan Veromieheen keväällä valmistuvaan vuokrataloon on tullut noin 1 300 hakemusta.

Kaikkien yhtiöiden hakijamäärät ovat kasvaneet edellisistä vuosista. Kasvun syiksi on esitetty vapaarahoitteisten asuntojen hintojen nousu ja myös se, että Kela velvoittaa asumistuensaajat etsimään edullisempaa asuntoa tarvittaessa.

Vantaalla tilanne on jopa paradoksaalinen, sillä VAV:n hakijaluvut ovat huipussaan samaan aikaan, kun Vantaan vapaarahoitteisten asuntojen tarjonta on historian suurinta.

– Hakijamäärät kertovat selkeästi, että ARA-asunnoilla on suuri kysyntä pääkaupunkiseudulla ja siksi niitä pitäisi saada tuotettua reilusti nykyistä enemmän, sanoo Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita tiedotteessa.

Vuokrat ovat ARA-asunnoissa kohtuullisia, koska ne on määritelty omakustannusperusteisesti. Se helpottaa asukkaiden taloudellista selviytymistä, huomauttaa Viita ja muistuttaa sillä olevan myös laajempaa merkitystä.

– Kun asukkailla jää käteen enemmän, heillä on paremmat mahdollisuudet kuluttaa rahojaan muun muassa palveluihin. Kohtuuttoman korkeista vuokrista hyötyvät sen sijaan vain sijoittajat, joiden taskuun valuu myös asumistukeen käytettyjä verovaroja.

Vuokralaiset ry on nostanut esiin myös vuokransääntelyn mahdollisuuden. Vuokrasääntely purettiin vuonna 1995. Tarkoituksena oli saada markkinoille lisää vuokra-asuntoja.

Järjestön mukaan kalliit vapaarahoitteiset asunnot ovat kyllä lisääntyneet, mutta sen sijaan kohtuuhintaisten ARA-asuntojen määrä on vähentynyt 20 vuodessa 60 000 asunnolla.

– Vapaarahoitteista asuntotuotantoa ei synny koskaan niin paljon, että vuokrat laskisivat, koska se kuuluu markkinaehtoisesti asuntoja tuottavien yhtiöiden toimintalogiikkaan, muistuttaa Viita.

Hänen mukaansa valtion pitäisi puuttua tavalla tai toisella jatkuvasti nouseviin asumisen kustannuksiin.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut