Uiminen, ratsastaminen ja trampoliinilla hyppiminen aiheuttivat viime vuonna eniten vakavia onnettomuuksia vapaa-ajan aktiviteetteja tarjoavissa palveluissa.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tietoon tuli viime vuonna 36 vakavaa vapaa-ajan palveluissa tapahtunutta onnettomuutta. Vakavaksi onnettomuudeksi luokitellaan esimerkiksi kuolemantapaukset, rankavammat ja isot murtumat.
Tukes sai kaikkiaan 177 ilmoitusta asiakkaan loukkaantumisesta palvelussa. Suurin osa loukkaantumisista oli lieviä.
Eniten vakavia onnettomuuksia tapahtui uimarannoilla ja uimahalleissa, ratsastuspalveluissa ja trampoliinipalveluissa.
Yhdessätoista onnettomuudessa asiakas kuoli tapaturmaisesti. Näistä kahdeksan oli hukkumisia. Laskettelussa, luontopalveluissa ja moottoriurheilussa kuoli kaikissa yksi asiakas.
Vakavista onnettomuuksista kolmannes eli kolmetoista kappaletta tapahtui palvelun asiakkaana olleelle alaikäiselle lapselle tai nuorelle. Onnettomuudet tapahtuivat nuorten suosimissa palveluissa, kuten juuri uinnissa, ratsastuksessa, trampoliinipuistoissa ja leikkipaikoilla.
Yhdessä tapauksessa lapsi löydettiin veden alle vajonneena uimahallista ja todettiin kuolleeksi.
Toisessa tapauksessa lapsi laski pulkalla lauta-aidan ali, meni tajuttomaksi ja sai kasvoihinsa ruhjeita.
Muita vakavia onnettomuuksia sattui esimerkiksi kun henkilö sukelsi uimalaiturilta pää edellä pohjaan ja halvaantui. Eräs ratsastaja putosi hevosen selästä, josta seurasi sisäelinvamma.
Vakavien onnettomuuksien määrä pysyi koronaepidemiasta huolimatta ennallaan.
– Viime vuosi oli palvelusektorilla hyvin poikkeuksellinen. Monet palvelut olivat kiinni matkustus- ja kokoontumisrajoitusten vuoksi. Silti vakavia onnettomuuksia tapahtui suunnilleen sama määrä kuin aiempinakin vuosina, kertoo Tukesin tiedotteessa johtava asiantuntija Mervi Murtonen.
Rajoitusten vaikutus näkyy kuitenkin myös tapaturmatilastoissa. Esimerkiksi Lapin moottorikelkkasafareilla on aiempina vuosina loukkaantunut vakavasti useampia turisteja. Viime vuonna näitä vakavia loukkaantumisia ei tullut Tukesin tietoon yhtään.
Koronapandemian vaikutus palveluihin vaihteli. Yleisötapahtumien, matkailu- ja ohjelmapalveluiden sekä monien sisäliikuntapalveluiden käyttö romahti, kun taas monien ulkona tarjottavien liikuntapalveluiden käyttö lisääntyi merkittävästi.
Kansallispuistot, frisbeegolf, golf ja ratsastus raportoivat lisääntyneistä asiakasmääristä.
Asiakkaiden tekemät reklamaatiot onnettomuuksista ja tai palvelun aiheuttamista vaaroista ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosina.
– Se ei vielä kerro palveluiden turvallisuuden laskusta, vaan siitä, että kuluttajat osaavat nyt ilmoittaa meille havainnoistaan, Murtonen sanoo.
Onnettomuuksista ilmoittaminen on palveluntarjoajan lakisääteinen tehtävä.
– Valitettavasti kaikki onnettomuudet eivät kuitenkaan tule tietoomme. Kuka tahansa voi ilmoittaa palvelussa havaitsemastaan vaarasta tai onnettomuudesta Tukesiin, tähdentää Murtonen.
Vastuu palvelun turvallisuudesta on aina palveluntarjoajalla. Tukes valvoo kuluttajapalveluiden turvallisuutta riskiperusteisesti vuosittaisen valvontasuunnitelmansa mukaisesti. Tukes ei ennakkotarkasta uusia palveluita tai palvelukohteita.
Tukesin valvonnan painopisteitä viime vuonna olivat ulkoilu- ja vaellusreitit, hissipyöräily, vapaalasku palveluna, ratsastuskilpailut ja kuntien tapahtumatoimistot. Tarkastuksia Tukes teki 243, joista 67 tarkastuksella eli 27 prosentissa havaittiin vakavia puutteita.