Vantaa ennen ja nyt: Rukkaset saanut rakastunut renki surmasi yöllä verisesti seitsemän ihmistä ja pakeni Keimolaan – Armahduksen jälkeen kirvesmurhaaja palasi samalle seudulle ja ehti kaksi kertaa avioon

Malmelinin asuinmökki Keimolassa vuonna 1980. Kuva on otettu Tampereen yliopiston Kansanperinteen laitoksen professori Erkki Ala-Könnin ja työryhmän Vantaan kenttätutkimuksen yhteydessä. Erkki Ala-Könni/Kansanperinteen arkisto

Taina Bergholm-Salminen

Vaatimattoman rakennuksen kuvan museoluetteloinnin ja kuvan taustojen selvittelyn yhteydessä paljastui yksi Suomen historian karmeimmista joukkomurhista. Kiitos Gustav Åstrandille lisätiedoista.

Karl-Emil Malmelin (s. 1872) Espoon pitäjästä palkattiin vuonna 1897 rengiksi Simolan torppaan, joka sijaitsi Klaukkalan kylässä aivan Helsingin maalaiskunnan rajalla.

Ajan myötä hän rakastui isännän tyttäreen ja kosi tätä. Kieltävän vastauksen saanut Malmelin päätti kostaa.

Aamuyöstä 10. toukokuuta 1899 isäntäperheen nukkuessa hän otti piilottamansa kirveet ja murhasi näillä kaikki talossa olleet seitsemän henkilöä sänkyihinsä. Heistä kolme oli naisia ja kaksi lapsia. Teon jälkeen hän pakeni Helsingin maalaiskunnan puolelle.

Muutama kilometri Simolan torpasta itään Vestrantien varrella Keimolassa sijaitsi Skogsbacka-niminen tila. 23. toukokuuta heiniä hakemaan tullut tilan renki havaitsi ladossa piileskelevän Malmelinin.

Rengin hakiessa apujoukkoa paikalle Malmelin pakeni jälleen. Ladosta löytyi muun muassa verinen puukko, jolla Malmelin oli yrittänyt itsemurhaa viiltämällä itseään kaulaan tässä kuitenkaan onnistumatta.

Kaksi päivää myöhemmin, 25. toukokuuta, 30 kyläläistä ja 8 poliisia ottivat nääntyneen Malmelinin kiinni Pritsun suoniityllä Keimolassa. Hän sai elinikäisen kuritushuonetuomion, mutta hänet armahdettiin vuonna 1912.

Rangaistuksensa jälkeen Malmelin vaihtoi sukunimensä Nummeksi, avioitui ja asettui asumaan kuvan mökkiin Keimolan Lautmäkeen Luhtaanmäen kivisillan kupeessa.

Avioiduttuaan myöhemmin toisen kerran Malmelin siirsi talon toiselle puolen tietä, josta hän oli ostanut palan maata. Siellä hän asui aina kuolemaansa saakka 26. helmikuuta 1944.

Vantaan Sanomien ja Vantaan kaupunginmuseon juttusarjassa nostetaan esille paikallista historiaa tutustumalla museon kokoelmiin ja kulttuuriympäristökohteisiin. Kirjoittajat ovat museon henkilökuntaa.

Lisää historiaan liittyviä juttuja löydät täältä .

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut