Mielenterveys: Nuori voi joutua odottamaan apua jopa kahdeksan viikkoa.
Vantaalainen äiti Virpi Helin on hyvin huolissaan nuorista. Huoli heräsi Helinin nähtyä, miten paljon työtä oli tehtävä, jotta hänen tyttärensä sai apua.
Helinin lukioikäinen tytär yritti saada apua mielenterveysongelmiinsa koulun ammattilaisilta: psykologeilta ja koululääkäriltä.
– Viesteihin ei edes vastattu. Tuli tunne, ettei kukaan auta, Helin sanoo.
Eräänä yönä tyttären olo huononi ja kävi niin sietämättömäksi, että tytär soitti kriisipuhelimeen.
– Kriisipuhelin tuuttasi varattua. Tytär odotti pääsevänsä juttelemaan jonkun kanssa 20 minuuttia – turhaan.
Helinin tytär kertoo, että yhteydenottoyritysten epäonnistuminen kerta toisensa jälkeen toi epätoivon tunteen.
Pahinta on se, ettei kukaan edes vastaa.
– Koin ettei ketään kiinnosta eikä mitään apua ole saatavissa, vaikka yrittäisin, toteaa tytär, joka haluaa kertoa kokemuksistaan nimettömänä.
Helin näki tyttärensä ahdingon ja päätti eräänä aamuna, että apua on saatava. Hän vei tyttärensä Myyrmäen terveysasemalle. Siitä alkoi yli 12 tuntia kestänyt matka kohti tyttären asiasta kopin ottavaa ammattilaista.
Terveysasemalla tyttärelle kirjoitettiin kiireellinen lähete nuorisopsykiatrian poliklinikalle.
– Kaikki kuulosti hyvälle, kunnes kuulin, että aikaa voi joutua odottamaan jopa viikon. Sanoin lääkärille, että minä en pysty pitämään tyttöä sitä aikaa kasassa. Itkin ja lääkärikin liikuttui.
Helin päätti, että apua on saatava ahdistuneelle ja itkevälle tyttärelle heti, ei viikon päästä. Myyrmäen terveysasemalta hän vei tyttärensä Terveystaloon, jossa he pääsivät sairaanhoitajan vastaanotolle.
– Sairaanhoitaja oli mahtava tyyppi. Hän ymmärsi, ettemme voi mennä kotiin. Sairaanhoitaja kehotti meitä menemään Peijakseen.
Peijaksessa tuli seinä vastaan.
– Meiltä kysyttiin, että kuka käski teidän tulla tänne. Lopulta meille luvattiin, että nuorisopsykiatrian poliklinikalta tulee lääkäri haastattelemaan tyttöä. Istuimme siellä pari kolme tuntia. Odotimme.
Viimein kaksikolle ilmoitettiin, ettei lääkäri ehdi tulemaan.
– Järkytyin kuullessani, miten laaja vastuualue on yhdellä lääkärillä. Ei ole hoitajien tai lääkärien vika, etteivät he ehdi auttamaan kaikkia.
Myöhään illalla Helin ja tytär päätyivät Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) psykiatriakeskukseen Välskärinkadulle Helsinkiin. Tytär jäi osastolle kahdeksi vuorokaudeksi.
– Sen jälkeen tyttärellä on ollut yksi käynti, soittoaika ja porukkapalaveri moniammatillisen ryhmän kanssa. Hänellä on mieto unilääkitys, jotta saa nukuttua. Hoitokontakti tuo toivoa hoidon jatkumisesta, Helin sanoo.
Helin pohtii, miten olisi käynyt, jos hän ei olisi ollut vaatimassa tyttärelle apua.
– Kokemuksemme avasi silmäni. Apua ei saa, jos ei jyrää. On varmasti nuoria, joilla ei ole vanhempaa ajamassa heidän asiaansa. Miten heille käy?
Tytär pohtii, että pienikin toivonhäivähdys riittää.
– Kunhan joku vastaa ja sanoo, että saat apua. Riittää, että apua on tulossa, vaikka sitten kahden viikon päästä. Pahinta on se, ettei kukaan edes vastaa.
Viive hoitoon pääsyssä on otettu vakavasti myös Husissa. Husin nuorisopsykiatrian linjajohtaja Laura Häkkinen kertoo, että kiireettömän hoidon aloituksen turvaamiseksi on ryhdytty toimiin.
– Olemme aloittaneet sisäisen toiminnan tarkastelun sekä toimenpiteet muun muassa kiireellisten avohoitopotilaiden nopean hoidon aloituksen turvaamiseksi.
Akuuttiosastolle ei ole Häkkisen mukaan jonotusta. Sisäänkirjaus sinne tehdään tarpeen arvion perusteella. Jos tarve arvioidaan kiireelliseksi, osastolle pääsee heti. Avohoitoon nuorten jonotilanne vaihtelee alueesta ja poliklinikasta riippuen.
Muut kuin kiireelliseksi arvioidut potilaat joutuvat Häkkisen mukaan odottamaan vastaanottoaikaa kahdesta jopa kahdeksaan viikkoon. Tällä hetkellä polikliiniseen avohoitoon jonottaa Uudellamaalla 309 nuorta. Heistä yksi kolmasosa eli yli sata nuorta on jonottanut yli kuukauden.
Helin hoitajien ja lääkäreiden tekevän työtään hyvin. Aikaa on vain liian vähän ja potilaita liikaa.
Husin nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidossa avohoitopalveluiden puolella on yhtä lääkärivakanssia kohden poliklinikasta riippuen 50–120 potilasta. Määrä on Husin mukaan maltillinen ja noudattaa yleistä suositusta.
Ongelma on kuitenkin lääkäreiden saatavuus. Avohoitopalveluiden vakansseista vain noin 70 prosenttia on tällä hetkellä täytettynä, joten yhdellä lääkärillä on 70–150 potilasta.
Husin nuorisopsykiatrian alueeseen kuuluu koko Uusimaa, 13–17-vuotiaita asukkaita alueella on noin 91 000.