Vantaalaisen Tuomon, 54, terveys petti eikä hän voinut enää ajaa kuorma-autoa – uusi työ löytyi kirkosta

Ammattilainen: Vahtimestari on jokapaikanhöylä, joka tulee kirkkoon ensimmäisenä ja lähtee viimeisenä.

Tuomo Rajala teki pitkän uran kuorma-autonkuljettajana, mutta joutui vaihtamaan alaa, koska selkä petti. Hän kouluttautui uudelleen ja toimii nykyisin Tikkurilan seurakunnan vahtimestarina. Johanna Erjonsalo
Armi Suojanen

Armi Suojanen

Mitä yhteistä on vantaalaisella kuorma-autonkuljettajalla Tuomo Rajalalla ja helsinkiläisellä näyttelijällä Marja Packalénilla? Molemmat ovat kouluttautuneet suntioksi.

Koivuhaassa asuva Rajala, 54, on tosin jo jättänyt kuljettajan hommat, mutta Packalén myös näyttelee edelleen.

Suntiot tai vahtimestarit, joiksi heitä kutsutaan Vantaan seurakunnissa, ovat usein ammatinvaihtajia. Tikkurilan seurakunnassakin, jossa Rajala työskentelee, alanvaihtajia on runsaasta kymmenestä vahtimestarista noin puolet.

Rajala suoritti seurakunta- ja hautauspalvelualan ammattitutkinnon Järvenpään seurakuntaopistossa ja valmistui noin vuoden koulutuksen jälkeen viime vuoden marraskuussa.

Sielläkin suurin osa oli alanvaihtajia ja iältään 40–50-vuotiaita.

– Ei kukaan nuorena halua suntioksi, Rajala naurahtaa.

On pystyttävä kohtaamaan ihmisiä erilaisissa tilanteissa.

Rajalan työpaikka on ollut alusta asti tuttu, sillä tutkintoon kuuluu paljon työssä oppimista. Sen hän pääsi suorittamaan Tikkurilaan.

– Mahtavan tyypin, Risto Lattusen, työnohjauksessa, Rajala kiittelee.

Seurakuntaopistolla opiskelijat kävivät vain kolme kerta kuukaudessa. Luennoilla käsitellään muun muassa kirkkotekstiilejä ja -arkkitehtuuria sekä siivousta. Lisäksi vahtimestarit suorittavat ensiapukurssin ja hygieniapassin.

– Kirkkokahvien tarjoilukin onnistuu.

Rajala viihtyy mielenkiintoisessa työssään mainiosti ja kehuu työkavereitaan. Hän on tyytyväinen, että otti seurakunnassa työskentelevän tyttärensä vinkistä vaarin ja hakeutui koulutukseen.

Vahtimestari Tuomo Rajalan tehtäviin kuuluu muun muassa pappien pukeminen. Nyt papin valkoisen alban ylle puetaan lila kasukka, koska on paastonaika. Johanna Erjonsalo

Uusi ammatti tuli ajankohtaiseksi 2018, kun Rajalan selkä teki lopullisesti tenän. 25 vuoden istuminen kuljetus- ja kuorma-autojen kuskin penkillä oli jättänyt jälkensä.

Rajala ehti ajaa jakeluautolla niin maitoa kuin vihanneksia ja kuorma-autolla kaikkea mahdollista maa-aineksesta vaihtolavoihin.

Ensimmäistä ammattiaan hänen ei tarvinnut nuorena mitenkään erikseen pohtia, sillä hän aloitti työt nuorena ammattiautoilija-isänsä kuljetusyrityksessä.

Kuljettajan töitä hän olisi jatkanutkin, jos terveys olisi sen sallinut.

Seurakunnan vahtimestarin ja autonkuljettajan työt eroavat toisistaan, mutta eivät niin paljon kuin ensin alkuun voisi luulla.

– Kuorma-autoalalla 90 prosenttia on miehiä ja huumori on erilaista, mutta molemmissa ollaan ihmisten kanssa tekemisissä. Olen puhelias, joten minulle se sopii, Rajala sanoo.

Mutta on kirkon maailmassa myös ihan erilaisia tunnelmia kuin kuorma-autoalalla, kuten se, että kappelityössä vahtimestari kohtaa ihmisten surun. Kappelityöhön kuuluu muun muassa vainajan näyttö omaisille ja kantajien neuvominen.

– Minulla on neutraali suhtautuminen kuolemaan.

Tarvittaessa hän voi myös liittyy yhdeksi kantajista.

– On pystyttävä kohtaamaan ihmisiä erilaisissa tilanteissa ja tultava toimeen heidän kanssaan sekä pystyttävä käsittelemään iloja ja murheita, Rajala kiteyttää vahtimestarin työn.

Jännittyneille hääpareille voi lausua jotain rauhoittavaa samoin kuin ripille pääseville, täpinöissään oleville nuorille. Rajala sanookin pitävänsä erityisesti konfirmaatioista.

Vahtimestari huolehtii ehtoollistarvikkeet valmiiksi. Johanna Erjonsalo

Ennen kuin kirkossa tai kappelissa voidaan aloittaa toimitukset vahtimestari on aloittanut työnsä jo tunteja aikaisemmin. Vahtimestari on se, joka tulee kirkkoon ensimmäisenä ja lähtee viimeisenä.

Rajala työskentelee Tikkurilan kirkossa, Pyhän Laurin kirkossa ja kappelissa sekä Ruskeasannan kappelissa.

Vahtimestarin tehtäviin kuuluu monta asiaa, joita ei monikaan huomaa, kun ne ovat kunnossa. Mutta jos kynttilät eivät pala, äänentoisto ei pelaa tai ehtoollisen jakamiseen tarvittavat astiat puuttuvat, ne haittaavat toimituksia tai vähintäänkin kiinnittävät ikävän huomion.

Vahtimestarit myös muun muassa siivoavat seurakuntiensa kirkot ja juhlatilat.

Aktiivista uskonnollisuutta vahtimestarilta ei vaadita, mutta evankelis-luterilaiseen kirkkoon pitää kuulua. Rajala liittyi seurakunnan jäseneksi uudelleen.

Ennen valmistumista vahtimestariopiskelija suorittaa näyttökokeen aidoissa työtehtävissä. Tuomo Rajalaa se ei juurikaan jännittänyt.

– Enemmän jännitti, kun vein tyttären alttarille, tunnustaa kahden tyttären isä.

Koulutus

Ammattitutkinto 1–2 vuodessa

Seurakunta- ja hautauspalvelualan ammattitutkinto soveltuu alanvaihtajalle ja henkilölle, jolla on jo aiempaa koulutusta ja/tai työkokemusta seurakunnan tai hautaustoimiston tehtävissä.

Ammattitutkinnon suorittanut toimii suntiona tai vahtimestarina seurakunnissa tai työntekijänä hautauspalvelualan yrityksissä.

Tutkintoon valmistava koulutus koostuu lähiopetuksesta, etäopiskelusta ja työelämässä oppimisesta.

Opinnot kestävät henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan 1–2 vuotta.

Lähde: Järvenpään seurakuntaopisto ja Laajasalon opisto

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut