Hallinto-oikeus kumosi osan kaavasta Korsossa: täydennysrakentamista vähemmän

Kaupunki suunnittelee täydennysrakentamista Tussinkosken luonnonsuojelualueen viereen. Suunnittelualue sijaitsee Korson, Vierumäen ja Vallinojan kaupunginosissa. Arkisto/Armi Suojanen

Valitus: Valittajia huolettaa asuntorakentaminen luonnonsuojelualueen läheisyyteen.

Armi Suojanen

Armi Suojanen

Vantaan kaupungin suunnittelema Naakkamäen pientaloalueen täydennysrakentaminen Lehmustontien luoteispuolella on vastatuulessa asemakaavasta tehtyjen valitusten vuoksi.

Kaupunginvaltuuston joulukuussa 2019 hyväksymästä asemakaavasta ja kaavamuutoksesta valittivat Suomen luonnonsuojeluliiton Vantaan yhdistys, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja yksityishenkilö.

Valittajat vaativat kaavapäätöksen kumoamista useista syistä, kuten siksi, että alueella ei ole tehty riittäviä luontoselvityksiä. Suunnittelualue sijaitsee Korson, Vallinojan ja Vierumäen kaupunginosissa.

49 hehtaarin suunnittelualueelle kaavaillaan rakennusmahdollisuutta useille kymmenille, korkeintaan kaksikerroksisille asuin- ja erillispientalolle. Asukkaiden määrä alueella voisi kasvaa noin 130:sta useaan sataan. Rakennusoikeutta tulisi yhteensä lähes 40 000 kerrosneliömetrin verran.

– Toivoisimme, että arvokkaat metsät jätettäisiin kaavoittamatta, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin erityisasiantuntija Lauri Kajander.

– Siellä on muitakin arvoja kuin lahokaviosammal, joka on yleisempi kuin aiemmin on luultu. Kaavoitus uhkaa viereistä luonnonsuojelualuetta Tussinkoskea. Se on jätetty huomiotta.

Valittajat saivat osittain sen, mitä hakivat. Helmikuussa Helsingin hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksen kahdesta erillispientalojen korttelialueesta ja kortteleiden välisestä uudesta Kiurunkierron katualueesta pois lukien pois lukien rakennetut tontit varauksen länsiosassa.

Muut erillispientalojen korttelialueet kuten muukin kaava jäivät kuitenkin voimaan.

Hallinto-oikeus piti lainvastaisena sitä, että lahokaviosammaleen esiintymistä ja kaavan vaikutusta lajiin ei ole selvitetty riittävästi. Lahokaviosammal on suojeltu EU:n direktiivillä ja luonnonsuojelulailla.

Muilta osin hallinto-oikeus hylkäsi valitukset.

Kaupunginhallitus päätti viime viikolla, että Vantaa ei hae korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa.

– Jos kukaan muu ei hae valitusoikeutta, niin varmaan loppuosa asemakaavasta kuulutetaan voimaan normaalisti, arvioi aluearkkitehti Vesa Karisalo.

Kajander kertoo, että Luonnonsuojeluliitto ei aio jatkaa valittamista. Yksityishenkilön aikeista ei ole tietoa.

Lue myös: Vantaa ennen ja nyt: Ennen vanhaan luokkaretki tehtiin usein lähiluontoon – Vuonna 1959 Vierumäen kansakoulun tokaluokkalaiset pääsivät kuuntelemaan kevään kohinaa Tussinkosken jylhissä maisemissa

Vantaa aikoo suojella yli 100 hehtaaria arvometsää

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut