Vantaalainen Lucas toimii arjessa tulkkina isovanhemmilleen – Kukaan ei tiedä, kuinka paljon Suomessa on "lapsitulkkeja", mutta ilmiö on ammattilaisille tuttu

Tuki: Lapsi saattaa olla tulkkina kaikissa mahdollisissa tilanteissa, sanoo urallaan lapsitulkki-ilmiöön törmännyt.

Lucas Lumberg on toiminut isovanhempiensa epävirallisena asiointitulkkina ja myös ulkoilukaverina. Isovanhempien muuttaessa Suomeen he ulkoilivat Heurekan rannassa. Johanna Erjonsalo

Tiina Örn

Vanhempi tai isovanhempi ei osaa suomea, ruotsia tai englantia. Alaikäinen lapsi tai lapsenlapsi toimii tulkkina lääkärissä ja muissa palveluissa asioitaessa.

Ilmiö on tuttu Auli Soiniolle. Ei hänen nykyisessä työssään Vantaan aikuisopiston koulutuspäällikkönä, mutta uran varrelta.

– Aiemmissa töissäni ilmiö on todellakin tullut tutuksi. Lapsi saattaa olla tulkkina kaikissa mahdollisissa tilanteissa.

Ilmiöön liittyy Soinion mielestä eettisiä ongelmia. Lapset joutuvat mahdollisesti käsittelemään tietoja, jotka eivät kuulu heille eivätkä ole heidän ikätasolleen sopivia.

– Onneksi nykyisin viranomaiset ovat jo hyvin selvillä tulkin käyttöön liittyvistä periaatteista ja virallisten tulkkien saatavuus on parantunut, Soinio sanoo.

Lapsia nähdään oleskelulupaa hakevien aikuisten asiointitukena muutaman kerran kuukaudessa.

Lapsi saattaa olla tulkkina kaikissa mahdollisissa tilanteissa.

– Kovin isosta ilmiöstä ei ole meillä kysymys, vastuualueen johtaja Anna Lindström Maahanmuuttovirastosta toteaa.

Lapsella ei tule missään tilanteessa olla vastuuta aikuisen asioiden hoitamisesta, Lindström korostaa.

– Viranomaisena meidän vastuullamme on varmistaa, ettei lapsi joudu hankalaan asemaan. Maahanmuuttovirastossa pidetään huolta, että aikuisen mukana olevan lapsen mahdollinen rooli jää hyvin pieneksi.

– Lapsi voi kääntää vaikkapa ohjeen siitä, että peukalo tulee painaa tiettyyn kohtaa sormenjäljen saamiseksi.

Viranomaisen vastuuta korostaa myös Väestöliitossa monikulttuurisuuden asiantuntijana työskentelevä Anita Novitsky.

– Viranomaisen pitää tulkkaustilanteessa viestittää, että hän tarvitsee tulkkia, vaikka asiakas ei sellaista vaatisi. Viranomainen voi sanoa, että hän haluaa viestinsä menevät perille täydellisesti, myös ammattisanaston.

Novitsky toteaa, että läheistulkkia käytettäessä on olemassa vallan väärinkäytön riski.

Mitään tilastoja ei Novitskyn mukaan ole siitä, kuinka paljon lapset ja nuoret toimivat perheenjäsentensä epävirallisina asiointitulkkeina.

– Pääsääntöisesti viranomaiset osaavat vaatia ammattitulkkia.

Novitsky kuitenkin tietää lasten tulkkaavan esimerkiksi koulusta tulevia viestejä vanhemmilleen.

Omaa kokemusta isovanhempien asiointiapuna ja -tulkkina toimimisesta on Tikkurilassa asuvalla 19-vuotiaalla Lucas Lumbergilla. Hän näkee auttamisen olleen myös itselle opettavaa ja antoisaa. Lumbergilla ei ole kokemusta tilanteista, joissa olisi käsitelty arkaluonteisia asioita.

Lumbergin venäjää puhuvat isovanhemmat muuttivat Suomeen vuonna 2013. Ensimmäisen kerran Lumberg oli epävirallisena tulkkina isoisän silmälääkärikäynnillä.

– Olin yläkouluikäinen. Lääkäri katsoi ensin hetken, että onko tämä nuori saattaja, mutta käynnin lopussa totesi kaiken sujuneen hyvin kielimuurista huolimatta.

Lumberg ei ole kokenut tilanteita hankaliksi.

– Otan mielelläni vastuuta ja olen ottanut sitä myös näissä tilanteissa. Isovanhempani ovat sanoneet, että kokevat turvalliseksi minun tai vanhempieni mukanaolon.

Lumberg on syntynyt Suomessa ja myöntää, ettei hänen venäjän kielen taitonsa ole yhtä hyvä kuin isovanhempien.

– Saattaa olla, ettei ihan jokainen suomeksi kääntämäni sana vastaa täsmälleen venäjänkielistä sanaa. Vaarana voi olla rikkinäinen puhelin -ilmiö.

Lucas Lumberg toimi venäjää puhuvien isovanhempiensa epävirallisena tulkkina jo yläkouluikäisenä. Hän tulkkasi muun muassa isoisän soittaman hätäpuhelun. Lumberg on kokenut tulkkaamisen antoisana. Johanna Erjonsalo

Hätätilanteessa tulkkauksen hoitaa lähimpänä oleva kielitaitoinen. Niin kävi myös Lumbergille. Hän tulkkasi hätäkeskuspuhelun isoisän saatua sairauskohtauksen.

– Hätäkeskuksessa tilanne ymmärrettiin hyvin.

Ongelmallisena Lumberg näkee sen, jos nuori joutuu olemaan huonossa kunnossa tai esimerkiksi saattohoidossa olevan läheisensä tulkkina tai apuna.

– Se olisi kuormittavaa nuorelle. Meidän perheen tilanne on ollut ongelmaton, koska isovanhempani ovat olleet omatoimisia.

Lumberg pohtii, ettei tulkkaus- ja asiointiapuna oleminen saa viedä nuorelta liikaa aikaa.

– Nuorella on koulu ja omat harrastukset.

Lue myös: Vantaalla pääsee opiskelemaan suomea, vaikka ei osaisi lukea ja kirjoittaa – "Starttikurssille voi osallistua hyvin heikollakin osaamispohjalla"

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki

Asiakkaiden onnistuminen on työn suola

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut