Vantaalla pääsee opiskelemaan suomea, vaikka ei osaisi lukea ja kirjoittaa – "Starttikurssille voi osallistua hyvin heikollakin osaamispohjalla"

Suomen kieltä voi opiskella esimerkiksi aikuisopistossa. Arkisto/Armi Suojanen

Tiina Örn

Perustason suomen kielen opintomahdollisuuksista ei ole Vantaalla puutetta, sanoo monikulttuurisuusasiain päällikkö Hannele Lautiola. Suomeen muuttaville on tarjolla on esimerkiksi kotoutumiskoulutusta, johon sisältyy kieliopetusta.

Opintomahdollisuuksia on tullut ajan myötä lisää.

– Yhteiskunta panostaa paljon kotoutumiskoulutukseen. Kymmenen vuotta sitten koulutukseen oli satojen ihmisten jono, Lautiola sanoo.

Suomea pääsee opiskelemaan myös Vantaan aikuisopistossa. Tällä hetkellä kaikki koulutukset toteutetaan verkossa.

– Meillä opiskelee päivittäin noin sata yli 17-vuotiasta nuorta maahanmuuttajaa, joiden tavoitteena on suorittaa perusopetuksen oppimäärä ja vahvistaa suomen kielen taitoa, Vantaan aikuisopiston koulutuspäällikkö Auli Soinio kertoo.

Sen lisäksi vapaan sivistystyön kursseilla voi opiskella luku- ja kirjoitustaitoa, ja kansalaisopiston puolella on tarjolla kielikursseja.

– Kaikkein matalimman kynnyksen kurssit ovat starttikursseja. Niihin voi osallistua hyvin heikollakin osaamispohjalla. Starttikurssit pyörivät etäopetuksena, samoin kuin avoimissa päiväkodeissa järjestettävä, koti-isille ja -äideille suunnattu suomen kielen opetus.

– Tarjonta on laaja. Toinen asia on se, löytääkö jokainen kieliopintoja kaipaava kaiken sen tarjonnan, Soinio kommentoi.

Perustasolla on paljon opiskelumahdollisuuksia, mutta kieliopintojen tarjonnan runsaus loppuu siihen, Lautiola harmittelee.

– Perustason kielitaito ei riitä, jos Suomeen muuttaneella henkilöllä on akateeminen koulutus ja hän haluaisi työskennellä opintojaan vastaavassa työssä. Jatko-opintomahdollisuuksista on huutava pula.

Esimerkiksi kotoutumiskoulutuksen päämääränä on kielitaito, joka mahdollistaa työnsaannin. Kielitaidon taso ei ole silloin Lautiolan mukaan korkea. Soinio pohtii, että akateemisen tutkinnon suorittaneille on esimerkiksi kansalaisopistojen ja kesäyliopiston tarjontaa.

– Miettisin myös, että kuinka paljon meille oikeasti tulee akateemisia maahanmuuttajia. Minä teen ruohonjuuritason työtä ja tiedän, että meille tulee paljon ihmisiä, joilla ei ole luku- ja kirjoitustaitoa.

Opiskelijoiden heikko osaamistaso rajaa koulutuksen järjestämisvaihtoehtoja.

– Esimerkiksi etäopiskelu verkossa on lähes mahdoton ajatus, jos henkilö ei osaa lukea ja kirjoittaa.

Lautiolan mielestä ongelmana on jatko-opintotarjonnan niukkuuden lisäksi se, ettei suomen kieltä pääse riittävästi hyödyntämään.

– Olen huolissani siitä, ettei Suomeen muuttaneilla aikuisilla ole kontaktia suomenkielisiin. Toivon, että Suomeen muuttavat kokisivat itsensä tervetulleiksi. Se tarkoittaisi muutosta koko ilmapiirissä.

Lautiola pohtii työpaikkojen kielitaitovaatimusten olevan joskus jopa liioiteltuja.

– Kielitaitovaatimusten taakse saattaa piiloutua monenlaista epäluuloisuutta.

Aikuisopiston ja kotouttamiskoulutuksen lisäksi Lautiola haluaa mainita muuta toimintaa, jonka parissa opitaan suomea.

– Ystäväksi maahanmuuttajaäidille, Naapuriäidit, Luetaan yhdessä. Ne ovat naisten välistä solidaarisuutta. Esimerkiksi Luetaan yhdessä on eläkkeellä olevien opettajien luoma verkosto.

Lue myös: Vantaalainen Lucas toimii arjessa tulkkina isovanhemmilleen – Kukaan ei tiedä, kuinka paljon Suomessa on "lapsitulkkeja", mutta ilmiö on ammattilaisille tuttu

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki Business Vantaa

Yrittäjä, älä huoli huomisesta! Vantaalla valmistaudutaan jo tulevaisuuteen

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut