Kasvimaat tonteiksi? – Pähkinärinteen palstaviljelijät pelkäävät ryytimaidensa puolesta

Asemakaava määrittää, jäävätkö Pähkinärinteen palstat ja niityt asuinrakentamisen alle. Palstaviljelijä Jarmo Lounassalon mielestä pientalot eivät sovi niittymaisemaan. Marjo J. Rämö
Marjo Rämö

Marjo Rämö

Pähkinärinteen viljelypalstoilla ollaan huolestuneita siitä, mitä tammikuussa hyväksytty yleiskaava tarkoittaa 44 vuotta kestäneelle palstaviljelylle Lammaslammen kupeessa.

Noin puolentoista hehtaarin alueella on 130 viljelypalstaa, joita hoitaa arviolta 300 lähialueen asukasta.

Yleiskaavassa palstat jäävät osittain pientalorakentamiselle varatun alueen alle. Palstat on merkitty yleiskaavaan ohjeellisesti. Palstojen lopullinen sijainti tai niiden laajuus määritellään asemakaavassa.

Aluearkkitehti Timo Kallaluoto kertoo, että palsta-alueen käsittävän Lammaslammen asemakaavan laatiminen alkanee syksyllä.

– Viljelypalstat voidaan määritellä säilytettäviksi tai niille tulee osoittaa korvaava paikka, Kallaluoto vastaa sähköpostitse.

Asemakaavan laatimisen yhteydessä kuullaan myös palstaviljelyä pyörittävää Pähkinärinne-Seuraa.

Viljelypalstojen tulevaisuus on epävarmaa muuallakin.

Nykyisellä paikallaan palstat ovat palvelleet pääasiassa kerrostalovaltaisen Pähkinärinteen asukkaita.

– Tämä on monelle henkireikä. Viljelyharrastuksen ohella palstalle tullaan viettämään aikaa, grillaamaan, lounastamaan tai kahvittelemaan, kertoo Karri Kalpio, joka toimii vuokraustoimintaa ylläpitävän Pähkinärinne-Seuran pehtoorina.

Etenkin koronavuonna palstaviljely on ollut erittäin suosittua. Jokainen palsta on ollut vuokralla.

Palstaviljely on tämän kesän hitti Vantaalla – Palstoja jonotetaan, mutta joillain on jopa neljä palstaa

Kalpion mielestä rakentamiseen alue sopii huonosti, sillä palstojen yllä kulkee voimalinja. Pähkinärinne-Seurassa on arvioitu, että palstoille mahtuisi 7–10 taloa. Kalpio kysyykin kannattaako niiden takia siirtää 300 lähialueen asukkaan harrastus toisaalle.

Viljelijöiden keskuudessa on levinnyt huhu, että uutta paikkaa suunniteltaisiin noin kilometrin päähän, Tuomelan koulun viereiselle pellolle. Kalpio ei usko, että palstat palvelisivat silloin enää Pähkinärinteen asukkaita.

Palstaviljelijä Jarmo Lounassalo on samaa mieltä.

– Tänne tullaan pääasiassa kävellen tai pyörällä lammen molemmilta puolilta.

Tuomelan koulu on täysin vastakkaisessa suunnassa.

Viljelypalstojen ohella Lounassalo on huolissaan koko Pitkämäentien ja Lammaslammen välisestä maisemasta, jota nyt hallitsevat palstojen ohella niityt. Pientaloalue muuttaisi maisemaa radikaalisti.

Lounassalo uskoo, että Lammaslampi ja sen lähiluonnon merkitys vain korostuu, kun Pähkinärinteeseen suunnitellaan merkittävää lisärakentamista. Lammaslammen luontoarvojen ja palstaviljelmien luulisi kiinnostavan myös uusia asukkaita.

Lounassalo näkee, että palstat ja niityt voitaisiin säilyttää nykyisellään yleiskaavan pientalovaateesta huolimatta.

Asuinrakentamiseen varatuilla alueilla noin 30 prosenttia maa-alasta ohjataan esimerkiksi virkistyskäyttöön. Palsta-alueet lähiniittyineen voisivat olla sellaisia.

Kalpio kertoo epävarman tilanteen olevan yhdistykselle kiusallinen. Viljelijöiden pitäisi voida suunnitella viljelyksiään yhtä satokautta pidemmälle. Yhdistyksen taas tulisi päättää vesijärjestelmän korjauksesta. Palstojen kasteluvesi tulee viereisestä lammesta. Samaan aikaan palstojen olemassaolo viiden vuoden päästä on epävarmaa.

Viljelypalstojen tulevaisuus nykyisillä sijoillaan on epävarmaa muuallakin. Esimerkiksi Rajatorpan, Vapaalan, Variston, Martinlaakson, Havukosken ja Rajakylän palsta-alueet sijaitsevat osittain tai kokonaan alueilla, joilla uusi yleiskaava mahdollistaa rakentamisen. Uusia paikkoja palstaviljelyksille on selvitetty eri puolilta kaupunkia.

Yhdistykset pyörittävät

15 palstaviljelypaikkaa

Vantaalla on 15 palstaviljelyaluetta. Niistä seitsemän sijaitsee Myyrmäen suuralueella.

Palstoja hallinnoivat asukasyhdistykset ja poliittiset yhdistykset. Ne vuokraavat maan kaupungilta ja edelleen viljelijöille. Palstoilla viljellään juureksia, kasviksia, marjoja ja kukkia.

Yksittäiset palstat ovat kooltaan yleensä noin sata neliötä ja vuokrat 30–40 euroa vuodessa.

Pähkinärinteen palstoja vuokrataan ainoastaan seuran jäsenille, jolloin palstan vuosivuokra koostuu 10 euron jäsenmaksusta ja 40 euron palstavuokrasta.

Lähteenä käytetty Vera Rantalaisen Vantaan viljelypalstaselvitystä (2019).

Oikaisu tehty 25.3. klo 11.25. Korjattu lähdetietoihin selvityksen tekijäksi Vera Rantalainen.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut