Vantaan Energia suunnittelee maailmanlaajuisesti ainutlaatuista lämpöenergian kausivarastoa maan uumeniin.
Kehä III:n alle tuleva kuumavesivarasto mahdollistaa lämpöenergian säilömisen kesäkaudella ja hyödyntämisen talvella, kun kulutus on suurimmillaan.
Maan alle rakennettaviin säiliöihin on tarkoitus varastoida miljoona kuutiota yli sata-asteista vettä.
Vesimassaan varastoidun lämpöenergian määrä vastaa Tuusulan kokoisen kaupungin vuotuista lämmöntarvetta, kertoo toimitusjohtaja Jukka Toivonen Vantaan Energialta.
Varastoinnilla yhtiö saa korvattua lähes kokonaan maakaasun käytön talvella. Kausivarasto on myös yksi merkittävistä hankkeista kohti fossiilitonta energiantuotantoa, johon Vantaan Energian on määrä päästä vuoteen 2026 mennessä.
Kausivaraston hinnaksi on arvioitu 100 miljoonaa euroa.
Kenenkään talon alle ei olla räjäyttämässä tunnelia.
Varastoa suunnitellaan Kuninkaalan Kuusikonmäen ja Kehä III:n alle. Kalkkikallion luonnonsuojelualueen alapuolelle kaivuut eivät ylety.
Alustavan suunnitelman mukaan maan alle rakennetaan neljä säiliötä. Säiliöt ovat noin 370 metriä pitkiä, 18 metriä leveitä ja 35 metriä korkeita.
Korkeudeltaan säiliöt hipovat 12-kerroksisen tornitalon korkeutta. Vertailun vuoksi, Tikkurilan maamerkki, 17-kerroksinen Kielotorni on noin 50 metriä korkea.
Säiliöiden katot tulisivat noin 60 metrin päähän Kehä III:n asvalttipinnasta.
Louhinta- ja huoltokäytävien on määrä lähteä Kyytitien varresta Untipakan metsäalueen reunasta.
Käytävät kulkevat yhä syvemmälle maan alle Untipakan ja Kuusikonmäen ali ja Vanhaa Porvoontietä ja Kehä III:sta myötäillen.
– Kenenkään talon alle ei olla räjäyttämässä tunnelia, sanoo hankkeesta Vantaan Energialla vastaava Matias Siponen.
– Mitään maan päälle näkyviä vaikutuksia, kuten maanpinnan lämpenemistä tai maan poikkeuksellista kohoamista hanke ei aiheuta.
Kun varasto on valmis, ainoa maan päällä näkyvä merkki on väestönsuojan kulkuaukkoa muistuttava ajoluiska Untipakassa.
Rakennusvaihe sen sijaan on massiivinen. Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksellä hankkeesta on laadittava ympäristövaikutusten arviointi (YVA-menettely).
Päätöksessä arvioidaan, että merkittävimmät rakentamisen aikaiset vaikutukset liittyvät maa- ja kiviainesten käsittelyyn ja kuljetukseen sekä näistä lähialueelle aiheutuviin melu-, tärinä- ja ilmanlaatuvaikutuksiin.
Rakentamisvaiheen on arvioitu kestävän 3–4 vuotta.
YVA-mennettelyn avulla selvitetään myös hankkeen vaikutus Keravanjoen veden laatuun ja joen pohjaan, sillä säiliöt on tarkoitus täyttää jokivedellä.
ELY-keskuksen päätöksessä todetaan, että louheen kuljetukset aiheuttavat merkittävän liikennelisäyksen Kehä III:n ja Vanhan Porvoontien liittymään.
Vantaan Energian alustavien arvioiden mukaan louhetta syntyisi noin 67 500 kuorma-autollista (vetoisuus 40 tonnia). Se tekisi noin 90 kuorma-autolastia joka arkipäivä kolmen ja puolen vuoden ajan.
Kuorma-autorallin määränpäitä voisivat olla kaupungin täyttömäki Petikossa tai Ruduksen vastaanottopisteet. Kiveä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi raitiolinjan rakentamisessa.
Kehä III:n liikennemääriin suhteutettuna kuljetusten ei arvioida tuovan merkittävää lisäliikennettä Kehä III:lle.
Vantaan Energia hakee hankkeelle ympäristölupaa. Mikäli hanke saa luvan, rakennustyöt voisivat alkaa syksyllä 2022, jolloin kausivarasto voisi valmistua syksyksi 2026.
Kausivaraston YVA-ohjelma tulee nähtäville huhtikuun ajaksi. Yleisötilaisuus järjestetään 14.4. kello 17–19.
Lue vielä:
Jätteet lämmittävät Vantaata – Ensi vuonna Ojangossa aletaan polttaa kaupan ja teollisuudeen roskia