Myyrmäen kirkon kylkeen suunnitellaan kerrostaloja – Seurakuntien maaomaisuuden jalostaminen on kiihtynyt viime vuosina

Maankäyttö: Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymät omistavat maita yhdessä molemmissa kaupungeissa.

Uusia 4-8-kerroksisia asuintaloja suunnitellaan Myyrmäen kirkon pohjoispuolelle, radan ja Louhelantien väliin. Sisäilmaongelmien vuoksi Myyrmäen kirkko toimii toistaiseksi Virtatalossa Rajatorpantiellä. Armi Suojanen
Armi Suojanen

Armi Suojanen

Vielä tällä hetkellä Louhelantien varressa Myyrmäen kirkon pohjoispuolella pidetään seurakunnan päiväkerhoa väistötiloina toimivissa konteissa. Tulevaisuudessa paikalla kohoaa 4–8-kerroksia asuinkerrostaloja, jos Vantaan seurakuntayhtymän suunnitelma toteutuu.

Seurakuntayhtymä toivoo kaavamuutoshakemuksessaan rakennusoikeutta 8 000 kerrosneliömetriä, mutta kaupungin kaavoitusohjelman massoitteluhahmotelmassa se on noin 7 000 kerrosneliömetriä.

– Siihen voisi tulla 100–150 asunnon kokonaisuus, arvioi seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Timo Kraufvelin.

Timo Kraufvelin aloitti Vantaan seurakuntayhtymän kiinteistöjohtajana viime vuonna. Karita Kraufvelin

Arkkitehtuuriltaan merkittävän, vuonna 1984 valmistuneen Myyrmäen kirkon viereen rakentaminen on tavallista vaativampaa, sillä rakennus ei saa jäädä asuinkerrostalojen varjoon.

– Ajatus on, että rakennusten koko kasvaa portaittain kauemmas kirkosta, Kraufvelin sanoo.

Siihen voisi tulla 100–150 asunnon kokonaisuus.

Kiinteistöjohtaja Timo Kraufvelin

Yhtymällä ei ole vielä valmista suuntaa tai visiota, miten hankkeessa edetään. Mutta toiveena on, että kirkon suunnitellut arkkitehti, akateemikko Juha Leiviskä voisi jollain tapaa ohjata asuntojen suunnittelua. Ulkomaita myöten palkittu Leiviskä täytti hiljattain 85 vuotta.

Nopeimmillaan kaavamuutoksesta voitaisiin tehdä päätös kaupungin elimissä loppuvuonna.

Yhtymä ei itse rakennuta asuntoja, vaan vuokraa kaavoitetut tontit kiinteistöyhtiöille, jotka kilpailutuksen voittanut rakennusyhtiö perustaa.

Näin tehdään myös Kivistön kirkon korttelissa.

– Sen kaava on vahvistunut. Siellä on rakennusoikeutta 24 000 kerrosneliömetriä, Kraufvelin kertoo.

Asuntoja voisi siten tulla noin 500. Rakentaminen alkaa aikaisintaan ensi vuonna, kun kaupunki on saanut tarvittavan infrastruktuurin, kuten kadut, rakennettua tämän vuoden loppuun mennessä.

Tänä vuonna rakentaminen jatkuu Asolan Lipstikan alueella, jossa rakennusoikeutta on jäljellä vielä 2 000 kerrosneliömetriä kokonaisuuden 14 000 kerrosneliömetristä.

– Se on meidän viimeinen tontti Lipstikan alueella.

Asemakaava on vahvistunut myös Hiekkaharjun Kulleropuistossa aivan pääradan tuntumassa. Rakennusoikeutta on 18 700 kerrosneliömetriä.

 – Toive on, että rakentaminen alkaa tämän vuoden lopulla, Kraufvelin sanoo.

Uudet kerrostalot sijoittuisivat Louhelantien varteen kuvan vasemmalle puolelle. Armi Suojanen

Maaomaisuuden hyödyntäminen jalostamalla sitä rakennuspaikoiksi ja edelleen vuokraamalla tuo seurakuntayhtymälle tuloja tasaisesti.

Viime vuonna seurakuntien maiden ja asuntojen vuokrista kertyi "liikevaihtoa" yhteensä 4,5 miljoonaa euroa ja lopullisia tuloja muun muassa palkka- ja korjauskulujen jälkeen lähes puoli miljoonaa euroa. 

– Tuottoprosentti oli noin 10. Se on ihan kohtuullinen ja hyvin hoidetun yksikön merkki, Kraufvelin toteaa.

Hän aloitti Vantaan seurakuntayhtymän kiinteistöjohtajana viime vuoden toukokuussa.

Seurakuntayhtymän, joka muodostuu Vantaan seitsemästä seurakunnasta, maaomaisuuden jalostaminen on kiihtynyt viime vuosina. Kraufvelinin mukaan se on lisääntynyt kaupungin kasvun tahdissa, sillä asuntoja tarvitaan.

Tuotolla yhtymä helpottaa painetta nostaa kirkollisveroprosenttia, kun jäsenmääräkin on laskusuunnassa.

– Seurakunnissa halutaan korona-aikanakin ylläpitää samaa palvelutasoa kuin normaaliaikana.

Pelkkää vuokraamista paremman tuoton yhtymä saisi rakennuttamalla asunnot itse ja myymällä ne, mutta siihen rahkeet eivät riitä.

– Meillä ei ole resursseja olla ammattirakennuttajia.

Seurakuntien maat

Vantaan vanhin maanomistaja

Seurakunnat ovat Vantaan vanhimpia maanomistajia, joiden omistus ulottuu 1500-luvulle asti.

Vantaan seurakuntayhtymä eli sen seitsemän seurakuntaa omistavat Vantaalla maata yhteensä 370 hehtaaria (ha). Siitä on yhteisomistuksessa Helsingin seurakuntayhtymän kanssa 270 ha.

Maaomaisuudesta on vuokrattu virkistys- ja vapaa-ajankäyttöön noin 220 ha sekä asumisen noin 10 ha.

Helsingissä Vantaa seurakuntayhtymä omistaa maata 197 ha, josta 12 ha yhteisomistuksessa Helsingin seurakuntayhtymän kanssa. Asumiseen on vuokrattu 77 ha.

Tuotto-odotuksen vuokra-asuntoja Vantaan seurakuntayhtymällä on noin 300. Niistä muutamia sijaitsee Helsingissä. Sosiaalisin perustein vuokrataan 82 asuntoa Vantaalla. Seurakunnan vuokra-asunnon voi saada esimerkiksi päihdekuntoutuja.

Yhtymän uusimmat 61 markkinahintaiset vuokra-asunnot valmistuvat huhtikuun puolivälissä Tikkurilan kirkon kortteliin. Haku asuntoihin on käynnissä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut