Lähes jokainen Vantaan seurakunnista tarjoaa ehtoollisella "helposti lähestyttävää" jälkiruokaviiniä – viinillä on tärkeä rooli kristillisessä uskossa

Kirkkoviinit: Ehtoollisviinin ei tarvitse olla punaista, mutta sillä on symboliarvo.

Ehtoollinen merkitsee syntien anteeksi saamista ja yhteyttä Jeesukseen. Kirkkoherran Tuomas Antolan seurakunnassa Korsossa ehtoollispikariin kaadetaan makeaa jälkiruokaviiniä. Armi Suojanen
Armi Suojanen

Armi Suojanen

Alkon verkkosivulla viiniä luonnehditaan tummanruskeaksi, hedelmäiseksi sekä kuivatun luumuiseksi ja toinen on punaruskea, rusinainen ja kuivatun aprikoosinen. Molemmat ovat makeita, espanjalaisia muscat-rypäleperheeseen kuuluvia jälkiruokaviinejä ja myös käytetyimpiä ehtoollisviinejä: Sol de Málagaa ja Merimieskirkon Kirkkoviiniä.

Vantaalla evankelis-luterilaisissa seurakunnissa ei juurikaan sooloilla viinivalinnoilla. Seitsemästä seurakunnasta viisi käyttää ehtoollisella joko Sol de Málagaa tai Merimieskirkon Kirkkoviiniä.

Erilaisen viinivalinnan ovat tehneet Tikkurilan seurakunta ja Vanda Svenska församling, joilla on yhteiset kirkot. Molempien seurakuntien ehtoollisilla nautitaan chileläistä Santa Helena Syrah Cabernet Savignon -viiniä.

Santa Helenaa kuvataan Alkon sivulla muun muassa täyteläiseksi, karhunvatukkahilloiseksi ja mausteiseksi. Siinä on paljon vähemmän sokeria kuin ehtoollisviineinä käytettävissä jälkiruokaviineissä, mutta lähes yhtä paljon alkoholia, 13 prosenttia.

Korsossa on käytetty Sol de Málagaa jo vuosia ennen kuin kolme vuotta sitten kirkkoherraksi tullut Tuomas Antola aloitti työnsä. Hän arvelee, että moni seurakunta valitsee ehtoollisviiniksi makean jälkiruokaviinin, koska se on "helposti lähestyttävä".

– Makea ja väkevöity viini myös säilyy hyvin avattuna, sanoo Tikkurilan seurakunnan pappi Jaakko Hyttinen.

Punaisella on symboliarvo.

Pappi Jaakko Hyttinen

Hakunilan seurakunnan ylivahtimestari Eeva Säilä kertoo, että heillä kokeiltiin kerran Valamon luostarin ehtoollisviiniä. Siitä ei niin pidetty, ja he palasivat Merimieskirkon Kirkkoviiniin.

Vaikka seurakunnat voivat vapaasti valita ehtoollisviininsä, yhtä asiaa pitää noudattaa.

– Viinin pitää olla rypäleistä tehty, sillä Raamatun kirjoituksissa puhutaan rypäleviinistä, Hyttinen kertoo.

Punaistakaan sen ei tarvitse olla.

– 1900-luvun jälkipuoliskolla piispat jopa suosittelivat ehtoollisviiniksi tokaji-tyyppistä jälkiruokaviiniä, mutta ei se koskaan ottanut tulta alleen, Hyttinen jatkaa.

– Punaisella on symboliarvo, koska viini kuvaa Jeesuksen verta.

Ehtoollisviinin voi nauttia myös alkoholittomana. Armi Suojanen

Viinillä on tärkeä rooli kristillisessä uskossa eikä pelkästään siksi, että se liittyy Jeesuksen viimeiseen ateriaan pääsiäisenä. Antola mainitsee Kaanan häät, jossa Jeesus teki ensimmäisen ihmetekonsa muuttamalla veden viiniksi.

Antola kertoo, että luostarit ovat olleet kautta aikojen viininvalmistajia ja siksi monien viinien etiketeissä on kristillisiä symboleja ja pyhimyksiä.

Santa Lucia on tuttu madeira, mutta ehkä sitä siemaillessa ei ole tullut mieleen, että nimensä se on saanut samalta valoa tuovalta pyhimykseltä, jolle lauletaan Lucian päivänä 13. joulukuuta.

Tikkurilan seurakunta ja Vanda svenska församlingin ehtoollisviinin Santa Helena on puolestaan saanut nimensä Konstantinus Suuren äidiltä, Pyhältä Helenalta, jolla oli suuri vaikutus kristinuskon leviämiseen Rooman valtakunnassa.

Ehtoollisviini on ihan tavallista viiniä siihen asti, kunnes pappi pyhittää eli konsekroi sen ennen ehtoollisen tarjoamista. Ehtoollisviinin menekki kullakin kerralla pystytään arvioimaan melko tarkkaan, mutta jos pyhää viiniä jää yli, sitä ei saa heittää lavuaarista alas.

– Ehtoollisen vieton jälkeen viiniä pitää käsitellä arvokkaasti. Jos sitä jää, se nautitaan, Hyttinen sanoo.

Tai sitten viimeisenä ehtoollisvuorossa olevan pikariin kaadetaan loput viinistä ja annos voi olla vähän runsaampi. Vanhan, jo hylätyn perinteen mukaan ylijäänyt ehtoollisviini piti kaataa kirkon kivijalkaan.

Ehtoollisviinit

Pyhää viiniä

Seurakunta voi valita itse, mitä viiniä se käyttää ehtoollisella. Ainoa vaatimus on, että viini on tehty rypäleistä.

Viimeisen sanan ehtoollisviinin valinnassa sanoo kirkkoherra, ja kun viini on kerran valittu, sitä ei helposti vaihdeta.

Viini muuttuu pyhäksi ehtoollisviiniksi, kun pappi pyhittää sen.

Nykyisin kaikilla seurakunnilla on tarjolla ehtoollisella myös alkoholitonta viiniä.

Viini kuvaa ehtoollisella Jeesuksen verta ja öylätti-leipä ruumista. Ehtoollinen merkitsee syntien anteeksi saamista ja yhteyttä Jeesukseen.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut