Koronavirustartuntojen määrä on varovaisessa laskussa Uudellamaalla. Viikkotartuntojen huippu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella oli pari viikkoa sitten vähän yli 3 000.
– Siitä määrä on laskenut vajaaseen 2 500:aan, sanoi Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi infotilaisuudessa keskiviikkona.
Tartuntojen nousu on Uudenmaan alueella saatu taittumaan, mutta alle 20-vuotiaissa ne ovat nousseet viime viikkoina.
– Alle 20-vuotiaiden osuus kaikista tartunnoista on noin 24 prosenttia. Aiemmin lasten ja nuorten osuus on ollut huomattavasti pienempi, Mäkijärvi totesi.
Koronapotilaiden määrät Husin sairaaloissa kasvoivat viikolle kymmenen saakka vähän yli sataan potilaaseen. Tehohoidossa oli lähes 30 potilasta. Husin ulkopuolelle tehohoitoon on siirretty kymmenkunta potilasta.
– Potilasmäärissä on hivenen laskua, mutta merkittävää muutosta ei ole tapahtunut. Tänä aamuna (keskiviikkona) Husin sairaaloissa oli koronavirusinfektion takia 91 potilasta, Mäkijärvi selvitti.
Hänen mukaansa määrä kuormittaa sairaaloita melkoisesti, mutta kapasiteetti kuitenkin riittää.
– Potilaiden hoitamiseen on hyvät valmiudet. Jonkin verran muiden potilaiden hoito, varsinkin kiireettömien, tästä kärsii.
Mäkijärvi muistutti, että kymmenen tehohoitopaikkaa vaatii noin 50 hoitajaa. Siksi tartuntojen ja sairaalakuormituksen vähentäminen on tärkeää.
Yleisin koronaviruksen muunnos eli brittimuunnos on levinnyt lähes koko maailmaan ja myös Etelä-Afrikka -muunnos on myös levinnyt laajalle. Se on tarttuvampi ja sairastuttavampi kuin brittimuunnos, joka sekin aiheuttaa mahdollisesti vakavamman taudin.
– Muitakin muunnoksia on, kuten Brasilia-muunnos, joka on sukua Etelä-Afrikan muunnokselle, Mäkijärvi selvitti.
Suomessa todetuista lähes 2 500 virusmuunnoksesta suurin osa on brittimuunnosta. Brasilia-muunnoksesta on varmistettu vain yksi tapaus.
AstraZenecan koronarokotteen antaminen alle 65-vuotiaille on keskeytetty toistaiseksi.
Husin osastonylilääkäri Riitta Lassila kuvasi infotilaisuudessa AstraZenecan rokotteen tilannetta hankalaksi.
– Tutkimuksissa ilmeni, että rokote laukaisee haitallisen vasta-ainereaktion, joka kohdistuu elimistön omia trombosyytteja kohtaan, Lassila totesi.
Trombosyytti on verihiutale eli solu joka vie hyytymisjärjestelmän verisuonen vauriopaikkaan.
Koronapotilaiden hoidossa on käytetty hepariinia, joka on peräisin elimistön omista allergiasoluista. Pienimolekyylisella hepariinilla vähennetään verisuonitukoksia ja jarrutetaan vaikeaa tautimuotoa.
– AstraZenecan rokotteesta seurannut ilmiö aiheutti pelon, että hepariinihoito olisi potilaille haitallista. Näin ei kuitenkaan ole, nämä potilaat eivät ole saaneet ollenkaan hepariinia. Hepariinin kaltaiset aineet elimistössä tai dna tai muut tekijät laukaisevat vasta-ainemuodostuksen, Lassila selvittää.
Hän kuvaa ilmiötä paradoksaaliseksi. Verihiutaleiden määrä laskee, josta yleensä seuraa verenvuotoriski, mutta potilailla käynnistyykin hallitsematon hyytyminen.
– Kysymys siitä mikä tämän aiheuttaa, on edelleen auki. Tiedetään että kyse on vasta-ainekompleksista.
Ilmiötä pidettiin aluksi nuorten naisten ongelmana, mutta Lassilan mukaan se ei katso sukupuolta. Saksassa ei rokoteta alle 60-vuotiaita AstraZenecan rokotteella.
Epäilyttäviä trombosyyttien tasoja on mitattu Saksassa, Itävallassa ja Norjassa ja tapauksia on tullut muutamia Husiinkin.
– Meillä on ollut hoidossa kolme potilasta, joista kaksi on toipumassa, Lassila kertoi.
Hänen mukaansa hoito on käynnistettävä nopeasti, sillä potilaalla on etenevä tukos. Tapausten kuolleisuus on myös ollut mainittava, 30 prosentin luokkaa.