Luontojärjestöt arvostelevat: Luontotyypit jäävät liian vähälle huomiolle Vantaan kaavoituksessa – "Jos tietoa ei kerätä ajoissa, sitä ei pystytä huomioimaan kaavaa tehdessä"

Luonnonsuojelijat haluavat, että Vantaa selvittää kaavoituksen yhteydessä myös luontotyyppejä. Jos sitä ei tehdä, sivuutetaan esimerkiksi lahopuumetsien suojeluarvo. Arkisto/Armi Suojanen

Valitukset: Uusimmista kaavoista on valitettu hallinto-oikeuteen.

Armi Suojanen

Armi Suojanen

Asemakaavojen laatimisen yhteydessä tehtävät luontoselvitykset ylittävät riman vain hipoen Vantaalla, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin erityisasiantuntija Lauri Kajander.

– Se on yleinen, usein toistuva ongelma.

Kajanderin mukaan selvityksistä puuttuu tietoa tai selvitykset ovat vanhentuneet. Hän sanoo, että käsitys luonnon monimuotoisuudesta typistyy, jos selvitetään vain muutamien lajiryhmien esiintyvyys. Yleensä ne ovat EU-direktiivin suojelemat "pakkoselvitettävät" eli liito-oravat, lepakot ja lahokaviosammal.

– Olennaista olisi kartoittaa luontotyypit, kuten metsät, kalliot ja suot. Jos keskitytään vain yhteen lajiin, sivuutetaan mitä muita lajeja on, ja esimerkiksi lahopuumetsien suojeluarvo.

Kajander sanoo, että luontotyyppien selvittäminen toisi tärkeää perustietoa.

– Jos tietoa ei kerätä ajoissa, sitä ei pystytä huomioimaan kaavaa tehdessä.

Olennaista olisi kartoittaa luontotyypit, kuten metsät, kalliot ja suot.

Erityisasiantuntija Lauri Kajander

Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja Vantaan paikallisyhdistys valittavat kaavoista Helsingin hallinto-oikeuteen, kun luonnonsuojelijoiden mielestä kaavoissa on puutteita ja laittomuuksia.

– Valituksia ei tehdä huvikseen, Kajander vakuuttaa.

Uudenmaan piirin tuoreimmat valitukset ovat tämän vuoden maaliskuulta Vantaan uudesta yleiskaavasta ja tammikuulta Kivistöntähden asemakaavasta Kivistön keskustassa, kehäradan eteläpuolella.

Kivistöntähdestä suunnitellaan jopa 1 600 asukkaan asuinaluetta ja valittajien mukaan kaava ohjaa rakentamista luonnonsuojelullisesti arvokkaisiin kangas- ja lehtometsiin sekä turvekankaille. Samalla se rikkoo luonnonsuojelubiologisesti erittäin arvokkaan 20 hehtaarin laajuisen metsäalueen länsiosan.

Valittajat vaativat kaupunginvaltuuston marraskuussa hyväksymän asemakaavan kumoamista sillä perusteella, että kaavan teossa on laiminlyöty lain velvoittama merkittävien luontovaikutusten riittävä selvitys. Lisäksi lepakkoselvitys on vanhentunut eikä ole riittävä.

Vantaan yleiskaava 2020:sta luonnonsuojelujärjestöt jättivät hallinto-oikeuteen kahdeksan kohdan valituksen.

– Yritimme loppuun asti vedota valtuutettuihin, että yleiskaava olisi palautettu uudelleen valmisteluun. Yleiskaava uhkaa kolmannesta Vantaan nykyisistä metsistä, Kajander sanoo.

Nyt hallinto-oikeuden pitää selvittää, onko kaavan teossa huomioitu riittävästi lainmukaisia viher- ja virkistysalueita, ja onko rakentamisen sallimiselle perusteet. Oikeus tulkitsee maankäyttö- ja rakennuslakia ja nojaa päätöksessään myös aiempiin oikeuskäytäntöihin.

– Kasvun paine on Vantaalla kova, mutta toivoisimme, että arvokkaat metsät jätettäisiin kaavoittamatta, Kajander kiteyttää.

Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine sanoo, että luonnonsuojelijat vaativat tarkkoja selvityksiä, mutta ne eivät aina tuo suunnitteluun ja päätöksentekoon lisäarvoa.

– Emme jätä tahallisesti selvittämättä.

– Ja on myös priorisoitava. Tiivistäminen voi vähentää isompien luontoalueiden rakentamista.

Laine myöntää, että esimerkiksi Korsossa ei pystytty aikataulusyistä odottamaan tekeillä olevaa koko Vantaan käsittävää lahokaviosammalselvitystä, kun Lehmustontietä kaavoitettiin. Siitä luonnonsuojelijat valittivat ja hallinto-oikeus kumosi osan kaavasta.

– Tiesimme selvityksen alustavan tuloksen siitä, että suotuisa suojelun taso säilyy alueen rakentamisesta huolimatta.

Laineen mukaan kaupunki on alkanut huomioida luontoarvoja enemmän.

– Luonnonsuojeluarvot ovat muuttumassa ja niihin pitää kiinnittää enemmän huomioita.

Lue myös: Vantaa tiivistyy ja vihertääkin vielä 30 vuoden kuluttua – yleiskaavapäällikkö: "Suunnittelu jatkuu"

Kivistön keskusta kasvaa kohti Lapinkylää – 30 vuoden kuluttua radanvarressa voi asua 45 000 vantaalaista

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki Business Vantaa

Yrittäjä, älä huoli huomisesta! Vantaalla valmistaudutaan jo tulevaisuuteen

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut