Pelastuskoulun rehtorin mielestä palomiesten pääsykokeita pitäisi muuttaa – "Ala on viimeisiä ratsuväen linnakkeita"

Opiskelu: Vastaavatko pelastusalan pääsykokeiden vaatimukset työn vaatimuksia?

Palomieheksi on Suomessa valmistunut 10 naista. Vantaalla työskentelevä Sari Rautiala on yksi heistä. Johanna Erjonsalo

Tiina Örn

Vantaankosken paloasemalla työskentelevä Sari Rautiala pohti Vantaan Sanomissa noin viikko sitten, miten pelastusalalle saataisiin houkuteltua lisää naisia. Hän ei kannata sitä, että naisia arvioitaisiin pääsykokeissa eri kriteerein.

Helsingissä toimivan Pelastuskoulun rehtori Matti Waitisen mielestä pääsykokeita tulisi muuttaa siten, että ne vastaisivat paremmin käytännön työtä. Hänen mukaansa pääsykokeet kohtelisivat silloin naisia, miehiä ja muunsukupuolisia yhdenvertaisemmin.

– Pelastusalan pääsykokeet on tehty miehille. Se on tällä hetkellä ongelma, Waitinen lausuu.

Hän tietää kommenttinsa herättävän tunteita.

– Nostin pääsykokeet muutama vuosi sitten julkiseen keskusteluun vahingossa. Siitä seurasi hirveä raivohuutomyrsky. Minut haukuttiin pystyyn ja sain kuulla pilaavani koko alan.

Pääsykokeiden kehittäminen on yksi pelastusalan koulutusuudistusta pohtivan hankkeen tehtävistä, mutta kokeita tarkastelee omasta näkökulmastaan myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä. Ryhmää koordinoi Pelastusalan naiset ry:n puheenjohtaja Mira Leinonen.

Ala on viimeisiä ratsuväen linnakkeita.

Niin Leinonen kuin Waitinen ottavat esille pelastajan pääsykokeiden fysiikkaosuuteen kuuluvan penkkipunnerrustehtävän. Heidän mukaansa tehtävän mukanaoloa on vaikea perustella työn vaatimuksilla.

– Pelastaja ei joudu työssään nostamaan selällään maaten 45 kiloa 26 kertaa minuutin aikana. Sen sijaan työssä joutuu kantamaan paareilla painavaa ihmistä kerroksista alas. Sellaista voimaa nykyiset testit eivät mittaa, Waitinen sanoo.

Penkkipunnerruksen lisäksi kaksikko mainitsee leuanvetotehtävän.

– Pojilla on leuanvetoa yleissivistävässä koulussa ja lukiossa. Tyttöjen liikunnanopetukseen se ei kuulu. Leuanvetoa voi harjoitella, mutta kyllähän pojat saavat tuossa etumatkaa, Leinonen sanoo.

Leinosen mukaan muualla maailmassa, erityisesti Yhdysvalloissa, pelastusalan pääsykokeet vastaavat paremmin työelämää.

– Siellä on 80-kiloisen nuken siirtämistä, portaiden nousua, letkun kasausta. Ne kuuluvat pelastajan työhön.

Kuopiossa sijaitsevan valtakunnallisen Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen toteaa pääsykoekriteerien muotoutuneen työelämän vaatimusten perusteella vuosien kuluessa.

– Toimintaympäristön muuttuessa ja muun muassa teknologian kehittyessä on ilman muuta perusteltua tarkastella myös pääsykokeita. Pelkästään se, että saataisiin hakijoiksi enemmän naisia, ei kuitenkaan voi olla peruste pääsykokeiden muuttamiselle.

Waitinen toivoo alalle lisää naisia ja pelastusalan pääsevän irti äijämaineestaan.

– Ala on viimeisiä ratsuväen linnakkeita.

Myös Parviainen puhuu alan maineesta.

– Ehkä meillä vielä on sitä harmittavaa myyttiä "kovien jätkien alasta". Ajattelussa on sen verran pohjaa, että ammatin fyysiset vaatimukset tulee täyttää, mutta niitä on korostettu tavalla, joka on saattanut sulkea naisia pois. Naisia pitää rohkaista ja muuttaa yleisiä asenteita.

Leinonen kuvaa, että ala on rakennettu käyttäen normina 30-vuotiasta huippukuntoista miestä.

– Pelastusalalla ei ole juurikaan huomioitu esimerkiksi työntekijän raskautta. Raskausajan virkavaatteiden saaminen voi kestää kauemmin kuin itse raskaus.

Pelastajat

Koulutus

Pelastajaksi valmistutaan Pelastusopistosta Kuopiosta ja Pelastuskoulusta Helsingistä.

Valintakokeisiin kuuluu fysiikkaosuuden lisäksi haastattelu, psyykkisen soveltuvuuden arviointi, terveystarkastus ja turvallisuusselvitys.

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki

Asiakkaiden onnistuminen on työn suola

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut