Vantaa ennen ja nyt: Vantaalla on alkuperäisellä paikallaan ainakin 14 vanhaa kilometripylvästä – moni tolppa on päätynyt portin komistukseksi ja merkkipäivälahjaksi

Vantaanpuistontien varrella sijaitsevasta kilometripylväästä ovat numeroinnit kadonneet. 1950-luvulla siinä näkyivät lukemat 4–16. Ensimmäinen on luultavasti tarkoittanut matkan pituutta Keimolan kylään ja 16 kilometriä matkaa Helsinkiin. Matkamittojen alla olevaan pyörylään on ollut merkittynä tien numero. Kilometripylväs tuli museon tietoon vuonna 2015 järjestetyn Bongaa kilometripylväs -kilpailun myötä. Andreas Koivisto/Vantaan kaupunginmuseo

Susanna Paavola

Entisaikojen maantiemaisemaan kuuluivat oleellisesti kilometripylväät. Lehmien bongaamisen lisäksi tien laidalta pystyi seuraamaan kivipaasiin maalattuja mittoja, joiden määränpäätä ei aluetta tuntematon voinut muuta kuin arvailla.

Kilometripylväisiin maalattiin kaksi eri suuntaan osoittavaa kilometrimäärää. Nämä ovat voineet olla välimatkoja kahden kaupungin, asutuskeskuksen, tienristeyksen tai majatalon välillä.

Kilometripylväiden edeltäjiä peninkulmapatsaita tiedetään olleen Suomessa jo 1600-luvulla. Tämän jälkeen siirryttiin virstapatsaisiin, jotka pystytettiin 2 672 metrin välein.

Autonomian aikana patsaat asetettiin 1 069 metrin välein ja kattavuus oli koko silloisen Suomen maantieverkosto. Metrijärjestelmään siirryttiin vuonna 1888, jolloin pylväsväli vakiintui kilometriin.

Ruotsin vallan aikana kilometripylväät valmistettiin kivestä tai puusta. 1800-luvulla pääasiallinen materiaali oli puu.

1900-luvulla rautaiset pylväät tulivat kivisten ja puisten rinnalle. 1930-luvulla laki määräsi pääteiden varrelle kivestä hakatut pylväät. Kyläteillä sai käyttää rautaisia tai puisia pylväitä.

Kivipylväiden valmistus loppui 1963 jälkeen. Etäisyystaulujen, tiekarttojen sekä matkamittareiden yleistyessä ei kilometripylväitä enää tarvittu.

Pikkuhiljaa pylväitä alettiin poistaa teiden varsilta. Moni pylväs päätyi pihan portinpielitolpiksi tai Tiehallinnon työntekijän 50-vuotislahjaksi.

Vantaalla kilometripylväitä on kartoitettu pääasiassa asukkaiden aktiivisuuden ansiosta. Vantaan kaupunginmuseolla on tiedossa tällä hetkellä neljätoista vanhalla paikallaan sijaitsevaa kivipylvästä, joiden ajoitus on todennäköisesti 1920–30-luvuilta.

Vantaan Sanomien ja Vantaan kaupunginmuseon juttusarjassa nostetaan esille paikallista historiaa tutustumalla museon kokoelmiin ja kulttuuriympäristökohteisiin. Kirjoittajat ovat museon henkilökuntaa.

Lisää historiaan liittyviä juttuja löytyy täältä .

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut