Haitta: Isojen väylien halkomassa kaupungissa liikenteen melua riittää.
Matala Veeti-koira kääntelee päätään. Se yrittää saada selvää, mitä emäntä sanoo. Veetin ja Marja-Liisa Lindströmin kommunikointi ei suju ongelmitta, sillä he seisovat kevyen liikenteen väylällä Kehä III:n vieressä. Rekkojen jyrinä syö Lindströmin sanat ennen kuin ne ehtivät Veetin korviin.
Jos hakunilalainen Lindström saisi valita, hän ulkoilisi terrierinsä kanssa vain metsäpoluilla.
– Talvella se ei onnistu, koska metsäpoluilla kulkee hiihtolatuja.
Latujen takia Lindström kiertää talviaikaan lähes päivittäin lenkin, joka kulkee osan matkaa Kehä III:n vieressä.
– Tätä kevyen liikenteen väylää pidetään hyvässä kunnossa myös talviaikaan. Siksi kävelen täällä, vaikka minua suorastaan inhottaa tämä meteli.
Lindström osoittaa Kehä III:n toiselle puolella.
Hankkeita ja tarpeita on, mutta valtiolla ei ole rahaa.
– Vaaralan puolella on meluaita. Miksi sellaista ei ole tehty Hakunilan puolelle?
Hakunilaa saastuttavasta liikenteen melusta kirjoitti Vantaan Sanomien Lukijan areenalle nimimerkki Hakunilalainen vuodesta -92. Hän muistutti Hakunilan sijaitsevan kolmen suuren väylän välissä. Väyliltä tulevaa meteliä ei pääse pakoon edes luontoalueilla.
Hakunilan mäellä asuva Jose Domantay ei koe meteliä ongelmaksi. Päinvastoin.
– Minusta tuntuu vaaralliselta, jos on ihan hiljaista. Melu kuuluu kaupunkiin.
Samaa mieltä liikenteen melusta kaupunkiin kuuluvana elementtinä on lähes 40 vuotta Hakunilassa asunut Jouko Ahonen. Valtaväylien meteli ei häiritse Ahosta, mutta häntä harmittaa yöllinen öykkäröinti.
– Asun S-marketin lähellä. Päihteitä käyttävät saattavat pitää meteliä keskellä yötä kaupan kulmalla.
Hakunilaan vilkkailta väyliltä kantautuva melu on kaupungilla tiedossa.
– Melu haittaa esimerkiksi väylien varsilla. Isojen väylien halkomassa kaupungissa sellaisia paikkoja riittää, suunnittelija Anna-Mari Kangas Vantaan kaupungilta toteaa.
Melu otetaan tarkoin huomioon uuden asutuksen suunnittelussa. Uusissa taloissa on oltava riittävän hiljaiset piha-alueet ja riittävä äänieristys.
– Jos väylän ja olemassa olevan rakennusten väliin tulee uusia taloja, niin rakennusmassat osittain suojaavat vanhoja taloja.
Hän muistuttaa Lahdenväylän, Porvoonväylän ja Kehä III:n meluntorjunnan kuuluvan valtiolle.
– Valtion teiden osalta on suunniteltu meluntorjuntaa Vantaan kohdalle. Alustavasti on suunniteltu meluestettä Lahdenväylän varteen Hakunilan kohdalle. Valtiolla on kuitenkin harmillisen vähän varoja meluesteiden toteuttamiseen, Kangas sanoo.
Vantaan kaupungininsinööri Henry Westlin kertoo, että melko varmaa on meluesteen rakentaminen Hakunilaan Kyytitielle Kaskelan kohdalle.
– Kaupunki rahoittaisi meluesteestä 30 prosenttia ja valtio loput. Hanke on viivästynyt, koska valtio haluaa kytkeä sen ratikkahankkeeseen. Ihan lähivuosina sitä ei ole tulossa.
Westlin mainitsee, että meluestehankkeita on ollut vireillä myös Nikinmäen ja Jokivarren kohdalle.
– Hankkeita ja tarpeita on, mutta valtiolla ei ole rahaa. Rahat ovat hävinneet ajan myötä.
Kaupunki tiedostaa meluntorjunnan tarpeen myös kaupungin vastuulla olevien katujen varsilla.
– Melu on ongelma pääkatuverkolla, kuten Talvikkitiellä.
Myös kaupungille kuuluva meluntorjunta jää Westilinin mukaan tekemättä rahapulan vuoksi.