Omakotiaktiivi Rekolasta: ”Ei torahampaita kylän keskelle” – vantaalaisilta kuntavaaliehdokkailta kannatusta pientaloalueiden tehorakentamisen välttämiselle

Rakentaminen: Pientaloalueiden ilmettä puolustavat asukkaat ja vaaliehdokkaat.

Ensi vuonna 70 vuotta täyttävän Rekola-Asolan Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Paula Haapasalo kertoo, että Rekolassa on asuminen tiivistynyt jo sitäkin kautta, että omakotitaloja, kuten hänen omankin perheensä talo, on rakennettu lohkotulle tontille. Leena Koivisto
Leena Koivisto

Leena Koivisto

Pientalovaltaisen Rekolan keskustaan, Vakulan vanhan tehdasrakennuksen tienoolle radan lähelle on suunniteltu rakennettavaksi kerrostaloja.

– Alueen asukkaat ja omakotiyhdistyksemme kuitenkin vastustivat pari vuotta sitten kaupungilta vähän yllättäen tullutta asemakaavan muutoshanketta, joka sitten todettiinkin tuolloisen yleiskaavan vastaiseksi, Rekola–Asola Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Paula Haapasola kertoo.

Lue myös: Vantaan uusi yleiskaava hyväksyttiin

Miten asian käsittely uuden yleiskaavan vahvistuttua jatkuu, ei vielä tiedetä. Asukkaiden kanta kuitenkin on selvä.

– Omakotialueen kehittämistä tulee jatkaa pääsääntöisesti omakotialueena, eikä läntätä mitään torahampaita keskelle kylää. On ihan hyvä, jos keskustan aluetta rakennetaan, mutta niin, että rakennuskorkeus on maltillinen, Haapasola kiteyttää.

Rekolalle on Haapasolan mukaan tyypillistä se, että siellä kasvaneita lapsia on aikuisina palannut asumaan synnyinsijoilleen.

– Selvästi tänne Rekola–Asola–Matari-alueelle hakeudutaan toiveena se, että alue kehittyisi nimenomaan pientaloalueena.

Haapasola korostaa, että kaupungin pitää vaalia asiallista rakennuskulttuuria kaavoittamisella ja rakennusluvilla niin, että hyvä rakennustapa säilyy. Maanomistajien ja rakennusyhtiöiden tulee saada voittonsa, mutta rakentamisen ohjaamisvallan on pysyttävä kaupungin käsissä.

– Virkamiehet ja poliitikot ovat keskeisessä roolissa siinä, mikä on kestävän kehityksen rakentamista.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että kesäkuisissa kuntavaaleissa kaupunginvaltuustoon pyrkivien kanta on samansuuntainen kuin omakotiasujien. Vantaan Sanomien vaalikoneeseen tähän mennessä vastanneista ehdokkaista 58 prosenttia on eri mieltä väittämästä, jonka mukaan Vantaan pientaloalueille pitää pystyä rakentamaan nykyistä tehokkaammin.

Kannattajiksi ilmoittautuu 30 prosenttia vastaajista ja loput eivät ota kantaa. Vahvimmin ajatusta vastustavat perussuomalaiset, joiden joukosta 71 prosenttia karsastaa tehostettua rakentamista pientaloalueilla.

– Toistaisimme tällaisella päätöksellä juuri ne samat virheet, jotka Espoo on tehnyt ja jonka vuoksi Espoosta muuttaa suuria määriä hyviä veronmaksajia muualle aiheuttaen melkoisen katastrofin kaupungin talouteen, Suvi Karhu (ps.) perustelee.

Myös kristillisdemokraattien, vasemmiston, RKP:n ja kokoomuksen ehdokkaista selvästi suurempi osa haluaisi pitää rakentamisen kurissa.

Vastauksissa nousee esiin alueiden ominaispiirteiden säilyttämisen tärkeys, eikä tehokkaampi tilankäyttö esimerkiksi Irina Alanteen (kok.) mielestä olisi tämän tavoitteen mukaista.

– Vantaalla on riittävästi tilaa rakentaa kerrostaloja ja luhtitaloja alueille, joiden luonteeseen ne sopivat. Parhaimmillaan nämä tiiviin asumisen alueet sijaitsevat radan ja hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella, hän toteaa.

Esa Ylikosken (vas.) havaintojen mukaan pientaloalueille on jo nyt alettu rakentaa liiankin tehokkaasti.

– Yhden purettavan omakotitalon paikalle pätkähtää jopa 4–6 paritaloa. Tonttien tehokkuuslukuja ei pidä ainakaan lisätä, vaan paikoin vähentääkin. Eikä pientaloalueelle tarvita kerrostaloja.

– Jokaista vihreää kohtaa joka maasta pilkottaa ei ole järkeä tuhota. Mieli kaipaa omaa tilaa ja muutakin kuin pelkkiä taloja vieri vieressä, perustelee puolestaan kristillisdemokraattien Joni Tikka.

Keskusta on ainoa puolue, jonka ehdokkaiden joukosta vaalikoneen tämän hetken tilanteen mukaan niukka enemmistö kannattaa tehokkaampaa rakentamista. Asia ei ole helppo, esimerkiksi vasemmiston vastaajista peräti 27 prosenttia ei ole pystynyt muodostamaan kantaansa ja ”ei osaa sanoa” -vastausten osuus on koholla myös demareilla (18%) ja vihreillä (15 %).

Täysin samaa mieltä asiasta on merkinnyt olevansa hyvin harva ehdokas, demareiden leiristä esimerkiksi ei ainutkaan. Monissa kommenteissa, oltiinpa puolesta tai vastaan, esitetään erilaisia varauksia, joissa kannat itse asiassa lähenevät paljonkin toisiaan.

Vaalikoneväittämän kannalle asettunut keskustan Eeva Tikka kuvaakin kysymystä monitahoiseksi.

– Liian tiivis pientaloaluerakentaminen ei palvele ketään. Toisaalta unelmien kotikaupungissa jokaisella halukkaalla pitäisi olla mahdollisuus löytää itselle sopiva tontti oman kodin rakentamista varten.

Vihreillä puntit ovat puoltajien ja vastustajien kesken lähes tasan, demareista tehostamista kannattaa pieni enemmistö. Useissa kannattajien kommenteissa niin vihreillä kuin muillakin puolueilla korostetaan ensisijaisesti hyvien kulkuyhteyksien varrella sijaitsevien alueiden tiivistämistä ja lisätään kantaan varauksia.

– Kasvavana kaupunkina Vantaan tulee kaavoittaa lisää asuinrakentamista erityisesti raiteiden varsille. Rakentaminen tulee tehdä viheralueita säästäen ja arvokkaita luontokohteita suojellen. Monipuolinen asuntokanta on Vantaan vahvuuksia ja pientaloilla on paikkansa myös tiivistyvässä kaupungissa, Maija Linkola (vihr.) linjaa puoltovastauksessaan.

– Pysytään samantyyppisessä rakennuskannassa, ei luhti- eikä kerrostaloja pientaloalueille, Jukka Virtanen (sd.) tähdentää.

Ruotsalaisten Jan-Erik Eklöf on tehostamisväittämästä eri mieltä, mutta toteaa kuitenkin:

– Tehokkaammin, mutta ei niin että alueilla rakennetaan isoja kerrostaloja. Kahden tai jopa kolmen kerroksen taloja jotka sopivat pientaloalueille voitaisiin harkita. Aluekohtaisesti.

Lue myös:

Vantaan pientaloalueille nousi satakunta luhtitaloa ennen kuin virkamiehet havahtuivat

Mielipide: Uusi yleiskaava ei ole uhka pientaloalueille

Vaaliareena: Luhtitalot eivät kuulu pientaloalueille – nämä kaksi asiaa Vantaalla on tehtävä asian ratkaisemiseksi

Vantaan omakotitalojen hinnat nousivat 8 prosenttia viime vuonna

Uudehkot omakotitalot viedään lähes käsistä

Tätä mieltä

Kannat puolueittain

Vantaan pientaloalueille pitäisi voida rakentaa nykyistä tehokkaammin? EM = eri mieltä, SM = samaa mieltä, EOS = ei osaa sanoa. Tilanne tähän mennessä vaalikoneeseen vastanneiden ehdokkaiden kantojen pohjalta. Jakaumat prosentteina.

Keskusta EM 45, SM 50, EOS 5

Kokoomus EM 60, SM 34, EOS 6

Kristillisdemokraatit EM 67, SM 33, EOS 0

Perussuomalaiset EM 71, SM 20, EOS 9

Ruotsalainen KP EM 61, EM 30, EOS 9

SDP EM 47, SM 35, EOS 18

Vasemmistoliitto EM 64, SM 9, EOS 27

Vihreät EM 45, SM 40, EOS 15

Listassa puolueet, joista VS:n vaalikoneeseen tähän mennessä vastannut yli 10 ehdokasta.

Siirry vaalien tulospalveluun

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut