Tahattomasti lapsettomista joka kolmas kokee syrjintää työelämässä – etätöidenkin tekeminen on voitu evätä lapsettomuuden perusteella

Kuvituskuva. Kai Jäderholm
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Tahattomasti lapsettomat kokevat työelämässä syrjintää niin lapsettomuuden kuin lapsettomuushoitojenkin takia.

Näin toteaa Lapsettomien yhdistys Simpukka ry, joka kysyi aiheesta tänä keväänä. Vastaajista joka kolmas ilmoitti kokeneensa syrjintää työelämässä.

Kun työpaikoilla sovitaan työvuoroista ja vuosilomista, on lapseton työntekijä usein heikommassa asemassa kuin muut, selviää Simpukan työelämäkyselystä.

Syrjintää kokeneista kolmella viidestä syrjintä liittyi työvuorojen, vuosilomien ja juhlapyhien järjestelyihin.

"Lomia ja vapaita jaetaan usein sen mukaan, kenellä on kouluikäisiä lapsia. Lapsettomana minulta odotetaan enemmän jaksamista ja joustoa, kuin heiltä, jotka elävät lapsiperhe-elämää", kertoo eräs kyselyyn vastanneista.

Kyselyyn vastasi 320 henkilöä, joista 98 prosenttia oli naisia.

Rekrytointiin liittyvää syrjintää oli kokenut 16 prosenttia vastaajista. Lapsettoman ja lapsettomuushoitoja läpikäyvän työntekijän kohdalla on myös voitu pidättäytyä ylennyksistä, vakinaistamisesta tai kouluttamisesta.

Lähes puolet syrjintää kokeneista kertoi, että ongelmia oli työpaikalla yleisemminkin yhdenvertaisessa kohtelussa.

– Joillain työpaikoilla joustot on rakennettu ajatellen vain lapsiperheitä, ja esimerkiksi etätyömahdollisuus on saatettu evätä lapsettomuuden perusteella, sanoo Simpukan toiminnanjohtaja Johanna Repo tiedotteessa.

Lapsettomilta työntekijöiltä edellytetään vastausten perusteella usein enemmän joustoa ja jaksamista kuin niiltä työntekijöiltä, joilla on lapsia. Esihenkilöt ja kollegat saattavat odottaa, että lapseton työntekijä on aina valmis töihin.

Monella kyselyyn vastanneella oli kokemuksia erilaisesta epäasiallisesta kohtelusta ja vähättelystä liittyen lapsettomuuteen ja lastenhankinta-aikeisiin, keskenmenoihin ja esimerkiksi ammattitaitoon.

Osa vastaajista kertoi tietävänsä tai epäilevänsä, että työpaikka, vakinaistaminen tai ylennys oli jäänyt saamatta tahattoman lapsettomuuden vuoksi.

Lapsettomuushoitojen ja työn yhteensovittaminen on työlästä, ja syrjintää kokeneista joka kolmas ilmoittikin syrjinnän liittyneen lapsettomuushoitojen järjestämiseen.

– Työpaikalla saattaa olla ymmärtämättömyyttä lapsettomuushoitoja kohtaan, mikä voi ilmetä esimerkiksi työajan joustojen tai vapaiden epäämisenä tai epäasiallisena kommentointina, Repo kertoo.

Yksi keskeinen ongelma lapsettomuushoitoja tarvitsevalle työntekijälle ovat epäselvät ja työnantajakohtaiset sairauslomakäytännöt.

Niiden lapsettomuushoitojen ajalta, jotka aiheuttavat työkyvyttömyyttä, ei kaikille työntekijöille makseta sairausajan palkkaa.

Lapsettomuushoidoissa käyvien on lisäksi usein välttämätöntä kertoa työpaikalla hoidoista, jotta tarvittavat vapaat järjestyisivät. Simpukka ry:n mukaan tämä asettaa heidät eriarvoiseen asemaan muiden lasta toivovien kanssa ja altistaa pahimmillaan epäasialliselle kohtelulle.

Työn ja perheen yhteensovittamisen käytäntöjen tulisi koskea yhdenvertaisuuden takia myös lapsettomia ja lasta toivovia perheitä, muistuttaa Simpukan puheenjohtaja Katja Helenelund.

– Lisäksi lapsettomuushoitojen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta tulisi maksaa sairausajan palkkaa ja lapsettomuushoitoja tulisi koskea samanlainen syrjinnän kieltävä lainsäädäntö kuin raskautta, Helenelund sanoo.

Tällä viikolla vietetään Simpukka-viikkoa, joka huipentuu 28. kertaa vietettävään Lapsettomien lauantaihin.

Viikon tehtävänä on muistuttaa, ettei kaikista toiveistaan huolimatta tule äitejä tai isiä, ja että joidenkin matka vanhemmaksi on pitkä ja kipeä, toteaa Simpukka tiedotteessa.

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki

Asiakkaiden onnistuminen on työn suola

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut