Vantaalaisista halutaan viljelijöitä – Kokeilut alkamassa Hakunilassa ja Martinlaaksossa
Kaupunki: Yksi viljelyyn kannustavista hankkeista alkaa VAV-kerrostalossa.
Vihanneksia omasta viljelylaatikosta Martinlaaksossa. Ruoan kasvatusta VAV:n vuokratalon pihalla Hakunilassa. Viljelylaatikoita tai -kasseja vaikkapa Tikkurilan kirjastopuistoon. Yhä useammalle vantaalaiselle halutaan mahdollisuus viljellä itse.
Martinlaaksoon tulee kesäkaudeksi 10 viljelylaatikkoa asukkaiden käyttöön. Viljelylaatikot tuodaan Laajavuorenkujan ja Raappavuorenpolun kulmassa olevaan Kiskanpuistoon toukokuussa.
Kaupunki tuo laatikoihin mullan ja paikalle vesisäiliön kastelua varten.
– Laatikoita on 10, mutta halukkaita viljelijöitä ilmoittautui määräaikaan mennessä 16, joten käyttöoikeus piti arpoa, kertoo viljelylaatikoista vastaava Vantaan katutarkastaja Janne Mörttinen.
Viljelylaatikoissa voi kasvattaa suoraan laatikkoon kylvettäviä kasveja, kuten salaatteja, juureksia, kehäkukkia tai esikasvatuksen vaativia kasveja, kuten tomaattia, kurkkua, kurpitsaa.
Viljelylaatikot ovat käytössä ainakin tulevan kesäkauden.
Ideana on se, että pienimuotoinen kaupunkiviljely olisi mahdollista yhä useammalle.
Asukkaat viljelevät myös Hakunilassa. VAV Asunnot Oy:n Hakunilassa sijaitsevan vuokrakerrostalon pihalla ja sisätiloissa on tarkoitus aloittaa kaupunkiviljely tulevan kesän aikana.
Kokeilu on osa 6Aika:Circularhoodfood-hanketta, jonka tavoitteena on kerätä oppia kaupunkiviljelystä ja hyödyntää sitä jatkossa kehitystyössä.
– Yhteisöllisissä viljelyratkaisuissa on tärkeää on, että asukkaat ovat itse mukana tai ainakin muutama aktiivi innostuu viljelystä, toteaa hankkeen projektipäällikkö Roosa Halonen HSY:ltä.
Kaupunkiviljelyyn kannustaa myös tammikuussa jätetty valtuustoaloite.
Aloitteessa toivotaan, että Vantaa lähtee edistämään yksilökohtaista kaupunkiviljelyä ja ensimmäisessä vaiheessa tarjoaa asukkaille sopivia paikkoja.
Yksilökohtainen tarkoittaa aloitteen ideoineiden Minna Kuuselan (vihr.) ja Maija Rautavaaran (vihr.) mukaan minimissään esimerkiksi sitä, että kaupunkilaiset voisivat varata viljelylaatikon omaan käyttöönsä. Viljelylaatikot voisivat olla esimerkiksi Tikkurilan Kirjastopuistossa tai Myyrmäessä Paalutorin laitamilla.
– Yhdessä laatikossa voisi kasvaa Tiinan perunoita ja toisessa Antin basilikaa, Kuusela visioi.
Kaupungin roolina olisi kustantaa ja toimittaa viljelylaatikot tai -säkit sekä niihin tarvittava multa. Muu jäisi viljelevien kaupunkilaisten vastuulle.
Vantaalaisten käytössä on eri puolilla kaupunkia sijaitsevia pieniä viljelypalstoja. Kuusela huomauttaa, ettei niitä riitä kaikille.
– Aloitteemme ideana on, että pienimuotoinen kaupunkiviljely olisi mahdollista yhä useammalle ja yhä lähempänä kotia, Kuusela sanoo.
Kaupunki vastasi aloitteeseen todeten, että viljely sinänsä on kannatettavaa. Viljely pienissä yksiköissä julkisilla katu- ja puistoalueilla on kaupungin vastauksen mukaan kuitenkin ongelmallista.
– Kasvualustan ja kasteluveden kuljettaminen tietää kustannuksia ja ilkivalta uhkaa julkisille paikoille perustettuja viljelyksiä, vastauksessa sanotaan.
Rautavaara on kaupungin vastauksesta harmissaan.
– Vantaan sanotaan olevan rohkea ja rento kasvun keskus. Vastauksessa Vantaa kuitenkin vaikuttaa ”ettei vain sattuisi mitään” - ja ”kerran kokeiltiin eikä toiminut” -kaupungilta.
Rautavaaran mukaan on surullista, jos laatikkoviljelyä ei edes kokeilla, vaan vastataan, että se tulee kalliiksi ja viljelykset tuhotaan.
