Koronapandemia on jättänyt syvät jäljet vantaalaisten elämään – Kaupunginjohtaja: Vantaan oma exit-suunnitelma on työn alla, mutta "hyvin kesken"

Korona: Elvytystä tarvitaan, tietää kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Mitä Vantaa olisi voinut koronapandemian aikana tehdä toisin? Lentoaseman toiminnan ohjaaminen olisi vaatinut selkeämpää valtiohallinnon johtajuutta, pohtii Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Kyky nopeaan päätöksentekoon puuttui. Arkisto/Johanna Erjonsalo
Mia Lindström

Mia Lindström

Tästä ei vuodella selvitä, sanoo Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen koronan aiheuttamien vaikutusten korjaamisesta.

Vantaan oma exit-strategia eli suunnitelma koronavirusrajoitusten purkamisesta ja toisaalta elvytyksestä on työn alla, mutta kaupunginjohtajan mukaan vielä ”hyvin kesken”.

– Viemme ensimmäisen luonnoksen jälleenrakennusohjelmasta koronahäiriöryhmän kokoukseen 11. toukokuuta. Uusi valtuusto saa asian eteensä elo–syyskuussa ja toimenpiteet linjataan vuoden 2022 budjettiin, kaupunginjohtaja lupaa.

Kaksiosainen jälleenrakennusohjelma kurkottaa vuoteen 2022 ja sitäkin pidemmälle. Painopiste on elvyttämisessä, hoitovelan kiinnikuromisessa sekä tukipalvelujen järjestämisessä, sillä koronapandemia on kestänyt yli vuoden.

Hoitovelkaa on kertynyt etenkin sosiaali- ja terveyspalveluihin, sillä pandemian aikana kiireetöntä hoitoa on jouduttu supistamaan tai perumaan osin kokonaan. Erityisen haastava tilanne on suun terveydenhuollossa.

– Hoitovelkaa on arvioitu olevan terveyskeskusten palveluissa noin 10 prosenttia Vantaan vuotuisen palveluntarpeen määrästä.

– Vielä meillä ei ole vielä täyttä arviota hoitovelan hinnasta. Ensi vuoden osalta toki budjettikin asettaa raamia siitä, missä määrin voidaan nostaa määräaikaisesti palvelujen määrää, hän lisää.

Koronan jäljet näkyvät myös perhepalvelujen kasvavana tarpeena.

– Koronapandemia lisäsi segrekaatiota, Viljanen toteaa.

Kohteena ovat etenkin ne perheet, joilla on vaikeuksia entuudestaan. Toimeentulotukea hakevien määrä kasvoi vuodessa 25 prosenttia. Työttömyys osui etenkin pienituloisiin.

Kasvatuksen ja oppimisen toimialalla näkyy lasten ja nuorten hätä. Nuorten koulumenestys ja sosiaaliset taidot ovat heikentyneet. Jonot mielenterveyspalveluihin ovat pitkiä.

– Voidaan sanoa, että lapset ja nuoret jäivät vuodeksi luokalle. Esimerkiksi toisen asteen opiskelijat olivat lähes vuoden etäopetuksessa, kaupunginjohtaja muistuttaa.

Erityisen huolissaan kaupunginjohtaja on Vantaan pitkittyneestä ja kasvavasta työttömyydestä. Vantaalla pitkäaikaistyöttömyys kasvoi muun muassa alle 25-vuotiaiden, maahanmuuttajien ja pienituloisten keskuudessa.

Viljanen vertaa tilannetta 1990-luvun lamaan.

– Tuolloin kesti 20 vuotta korjata tilanne. Silloin tilanne ”korjaantui”, kun nämä ihmiset jäivät eläkkeelle. Moni ei siis koskaan palannut takaisin työelämään, hän muistelee.

Sama uhka on olemassa nyt. Mitä pidempään työttömänä joutuu olemaan, sitä vaikeampi on työllistyä.

Viljasen odotukset hiljattain käynnistynyttä työllisyyden kuntakokeilua kohtaan ovat korkealla. Kokeilussa mukana olleet saavat henkilökohtaisen valmentajan, joka tukee työnhaussa.

Millä rahalla Vantaa sitten satsaa jälleenrakennukseen?

Viime vuonna Vantaan tulos oli 55 miljoonaa euroa plussalla. Velkojakin saatiin maksettua.

Valtio tuki tuolloin Vantaan kaupunkia 90 miljoonalla eurolla. Tästä noin 30 miljoonalla eurolla paikattiin verotulojen heikennyksiä sekä noin 30 miljoonalla eurolla sosiaali- ja terveyspuolelle tulleita lisäkustannuksia.

– 10 miljoonaa euroa käytettiin tulonmenetysten paikkaamiseen, eli käytännössä HSL:n tukemiseen, kaupunginjohtaja toteaa.

Loput 20 miljoonaa euroa jäivät vahvistamaan tilikauden tasetta.

Tänä vuonna valtiolta on tulossa 20 miljoonan euron tukisumma paikkaamaan koronapandemian aiheuttamaa verotulojen menetystä. Kaupungin eri toimialat ovat sopeuttaneet toimintaansa ja etsineet säästöjä. Yhdessä muun muassa kiinteistöveron korotuksen kanssa kaupunki pystyy tasapainottamaan talouttaan tänä vuonna noin 41 miljoonaa euroa.

– Tuottavuus- ja kasvutoimikunta ehdotti, että kuntavaalien jälkeen siirrytään ohjaamaan kaupungin taloutta vuosikatteen avulla. Tavoitteena on, että vuosikatteemme on vähintään 94 miljoonaa euroa. Jos tulokertymä ja valtion tuki olisikin odotettua isompi, silloin voimme hieman löysätä tasapainotuksen määrää, ensi vuoden talousarviota valmisteleva kaupunginjohtaja kertoo.

Korona

Nopeaa reagointia

Kaupunginjohtajan mielestä Vantaalla on tähän mennessä onnistuttu pandemian hoidossa monella tapaa hyvin.

– Meillä on esimerkiksi Suomen paras resurssikeskus, jossa työskenteli parhaimmillaan 500 ihmistä. Museon amanuenssi saattoi työskennellä vanhustenhoidossa ja niin edelleen. Nytkin mukana on noin 40 ihmistä, hän mainitsee.

Vantaalla kyettiin reagoimaan eri tilanteisiin ketterästi. Kun tartuntatautijäljityksessä oli ruuhkaa, tehtiin nopeasti korjaavia toimenpiteitä. Palveluita muutettiin etäpalveluiksi ja uusia hittipalveluitakin syntyi verkossa.

Kaupunginjohtajan mielestä kaupunki onnistui myös johtamisessa. Häiriötilannejohtoryhmä kokoontui säännöllisesti ja mukana oli edustajia joka toimialalta. Tieto kulki tehokkaasti eteenpäin ja kaikilla oli kattava kokonaiskuva koronatilanteesta.

Myös henkilöstöön oltiin säännöllisesti yhteydessä videokokouksin ja kaupungin luottamusmiehet tavattiin viikoittain.

Yleisölle tietoa välitettiin kaupunginjohtajan säännöllisillä mediainfoilla, jotka striimattiin avoimeen verkkoon.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut