Vantaan ratikka on kuntavaalien kuumin aihe – enemmistö vaalikoneen vastaajista vähintään hidastaisi raitiotien rakentamista taloustilanteeseen vedoten

Investointi: Eniten rakentamisaikataulussa pysymistä kannattavat vihreät.

Havainnekuvissa hahmotellaan erilaisia katunäkymiä ja materiaaleja Vantaan ratikkareitin varrella. WSP Finland Oy
Armi Suojanen

Armi Suojanen

Yli puolet kuntavaaliehdokkaista on sitä mieltä, että kaupungin taloustilanteen pitää vaikuttaa Vantaan ratikan rakentamisaikatauluun.

Vantaan Sanomien vaalikoneväittämässä todetaan, että ”Vantaan ratikka pitää rakentaa nykyisen aikataulun mukaan kaupungin taloustilanteesta huolimatta”, mutta lähes 61 prosenttia tähän mennessä vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista oli siitä täysin eri mieltä tai eri mieltä.

Noin 31 prosenttia vastaajista oli väittämän kanssa täysin samaa mieltä tai samaa mieltä. Heidän mielestään ratikka on toteutettava nykyisessä aikataulussa, vaikka velkaisen kaupungin taloustilanne on koronapandemian seurausten vuoksi heikentynyt.

Vaalikonevastaajista 8,5 prosenttia ei osannut määritellä kantaansa ratikkakysymykseen.

Merkittävää on, että puolueiden sisälläkin ratikka jakaa mielipiteitä.

Kirjallisissa perusteluissa heijastui kuntavaaliehdokkaiden kanta koko ratikkahankkeeseen. Ne, joiden mielestä kaupungin taloustilanteen pitää vaikuttaa rakentamisaikatauluun, olivat usein myös sitä mieltä, että koko ratikkareittiä ei pitäisi rakentaa lainkaan.

Ratikka on koronan jälkeiseen aikaan mitä parhainta elvytystä.

RKP:n Anneli Karlsson kiteytti sen näin:

– Emme tarvitse raitiotietä.

– Ratikkaa ei pidä missään tapauksessa rakentaa nykyisessä tiukassa taloustilanteessa, toteaa puolestaan KD:n Loviisa Kaartokallio.

Perussuomalaisten Petri Leinosen mielestä ratikkaa ei pidä rakentaa, koska se ”palvelee vain pientä osaa asukkaista ja aivan on liian kallis investointi sekä vanhanaikainen”.

On myös niitä, jotka vastasivat olevansa eri mieltä väittämän kanssa, mutta kannattavansa ratikkaa.

– Suhtaudun ratikan rakentamiseen myönteisesti, mutta ennen päätöksentekoa on syytä rauhassa hoitaa suunnittelu loppuun. Sen jälkeen tiedämme, kuinka paljon ratikan rakentaminen maksaa, ja mitkä ovat ratikan tuomat taloudelliset hyödyt, kirjoittaa SDP:n Ulla Kaukola.

Eri mieltä vaalikoneen kanssa on myös kokoomuksen Jari Ahokas.

– Kannatan Vantaan spåran rakentamista, mutta toteuttaminen pitää ajoittaa kaupungin talouden kokonaistilanne huomioiden.

Eniten aikataulussa pysymistä kannattavat vihreät, lähes 70 prosenttia vastanneista.

– Aikoinaan kehäratahanketta vastustettiin. Sen tuomat hyödyt ovat kiistattomat. Radan varren rakentamista on voitu tiivistää ja palvelut eivät ainakaan ole vähentyneet, vaan parantuneet, perustelee Veikko Väisänen.

Toinen vihreä ehdokas Eva Tawasoli toteaa, että terveyspalvelut ja ratikka eivät kilpaile keskenään, toisin kuin moni ehdokas väittää.

– Ratikkainvestoinnin odotetaan tuottavan tulevaisuudessa enemmän tuottoa kuin siihen käytetyt panostukset ovat olleet. Nykyisten nollakorkojen maailmassa investoinnin lykkäämisestä ei synny senttiäkään säästöä – päinvastoin, Tawasoli kirjoittaa.

Myös Vasemmistoliitossa on vahvaa uskoa ratikkaan, mutta myös eniten ei osaa sanoa -vastaajia. Anne Roseniuksella on varma mielipide.

– Ekologisesti raitiotieliikenne on järkevää hiilineutraaliuteen pyrittäessä. Rakennusvaihe työllistää satoja, ellei tuhansia, joten se on koronan jälkeiseen aikaan mitä parhainta elvytystä.

Myös kokoomuksen Janne Koskinen pitää tärkeänä, että ratikka rakennetaan viivyttelemättä muun muassa työpaikkojen ja vetovoimaisen kaupunkikuvan vuoksi.

Lue myös: Vantaan ratikan suunnittelu sai maratonkeskustelun jälkeen sinetin äänin 45–22 – Näin äänet jakautuivat

Lue myös: Uudistus etenee: Vantaan ratikan varikkoa aletaan suunnitella

Fakta

Vantaan ratikka

Vantaan noin 20 kilomeriä pitkää ratikkalinjaa suunnitellaan 2020–23 ja päätös rakentamisesta tehdään sen jälkeen. Mahdollinen rakentaminen tapahtuisi 2024–28.

Linja kulkisi Mellunmäestä Länsimäen, Vaaralan, Hakunilan ja Tikkurilan kautta Veromieheen kauppakeskus Jumbon ohi ja Aviapoliksen juna-aseman kautta Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Yhteen vaunuun mahtuu 150 matkustajaa.

Arvio hankkeen rakentamiskustannuksista on 393 miljoonaa euroa.

Vuonna 2050 reitin varrella arvioidaan asuvan yli 87 000 vantaalaista ja työpaikkoja voisi olla lähes 83 000.

Siirry vaalien tulospalveluun

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut