Puutiaisten eli tutummin punkkien levinneisyyttä ryhdytään selvittämään kaikille avoimen havaintosivuston avulla.
Kuka tahansa voi ilmoittaa puutiaishavaintonsa tuoreeltaan Punkkilive.fi -palveluun. Turun yliopiston ja Pfizerin yhdessä kehittämä Punkkiliven ideana on kannustaa kaikkia ulkona luonnossa tai kaupunkialueilla liikkuvia raportoimaan omat puutiaishavaintonsa selainpohjaisen palvelun kautta.
Punkkien levinneisyyden ja esiintyvyyden tutkiminen laajemmalti on hankalaa ja uusi palvelu on esimerkki kansalaistutkimuksesta, jossa tutkijat hyödyntävät väestön havaintoja.
– Punkkiliven lanseeraus on hieno askel paitsi puutiais- myös kansalaistutkimukselle. Kansalaisten osallistuminen tutkimusaineiston kartuttamiseen on kasvussa, ja se on valtavan arvokas asia tieteen näkökulmasta, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtaja, professori Ilari Sääksjärvi sanoo tiedotteessa.
Punkkiliveen kerätään havaintoja myös tulevina kesinä, ja palvelu toimii Sääksjärven mukaan paitsi datalähteenä yliopistolle myös tarpeellisena työkaluna kenelle tahansa, joka pohtii tiettyjen alueiden puutiaisesiintyvyyttä.
Borrelioosi- ja TBE-tapausten määrät ovat kasvaneet viime vuosina puutiaisten levitessä yhä laajemmalle alueelle.
TBE- eli puutiaisaivokuumetartuntoja diagnosoitiin viime vuonna 91 tapausta, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Tutkijoiden mukaan ihmisten on hyvä olla perillä siitä, missä punkkeja liikkuu ja milloin suojautuminen on erityisen tärkeää.
Vanhojen tunnettujen alueiden ohelle on syntynyt joukko uusia riskialueita, joilla ihmiset eivät välttämättä vielä tiedosta riskiä olevan. Esimerkiksi Suomen suurimpien kaupunkien viheralueilta on viime vuosina löydetty elinvoimaisia puutiaispopulaatioita.
– Yhtenä syynä puutiaisten leviämiseen uskomme olevan ilmaston lämpenemisen. On huomattu, että sekä Suomessa että maailmalla puutiaisia tavataan yhä pohjoisemmassa ja toisaalta vakiintuneilla esiintymisalueilla yhä aikaisemmin keväällä ja myöhemmin syksyllä, kertoo Turun yliopiston puutiaistutkija Jani Sormunen.
Sormusen mukaan muutos on ollut niin nopeaa, että tutkijoilla täytyy olla saatavilla jatkuvaa dataa levinneisyydestä.
Tietoa kerättiin aiemminkin kirjeitse sekä sähköisellä kyselyllä vuosina 2014-2015. Tutkijat huomasivat, että monet halusivat kantaa kortensa kekoon luonnontieteiden sekä oman ja kanssaihmisen hyvinvoinnin edistämisessä.
Nyt kerääminen on siirretty mobiiliaikaan jatkuvasti päivittyvine havaintokarttoineen.
– Toivomme kovasti, että Punkkilive saa hyvän vastaanoton, ja saisimme jo tänä kesänä mahdollisimman paljon havaintoja puutiaisista eri puolilta Suomea nykytilanteen selvittämiseksi, Sormunen toteaa.