Vuokra-asunnot jakautuvat epätasaisesti Vantaalla, ja se ruokkii alueellista eriytymistä – Näissä kaupunginosissa on suhteellisesti eniten tuettuja vuokrakoteja

Hyvät, luonnonläheiset ulkoilureitit puuttuvat Jokiniemestä, mutta muuten alue on viihtyisä, tuumii Aang-koiraa kävelyttävä Risto Saikkonen. Johanna Erjonsalo

Tuomas Massinen

Tuetut vuokra-asunnot jakautuvat epätasaisesti eri kaupunginosien välillä. Vantaalla on yhä alueita, joissa tuettua asumista on niukasti tai ei lainkaan.

Jos tuettuja vuokra-asuntoja olisi rakennettu mahdollisimman tasaisesti ympäri Vantaata, voitaisiin ehkäistä nykyistä paremmin alueiden eriytymistä.

Vantaan asumisasioiden päällikkö vs. Elisa Ranta myöntää, että eriytymiskehityksestä on merkkejä näkyvissä ja tilannetta pitää seurata tarkasti.

– Äkkinäisiä korjausliikkeitä ei ole kuitenkaan mahdollista eikä tarpeellista tehdä. Vuokra-asuntojen epätasainen jakautuminen pitää tiedostaa. Asuntokantaa täytyy monipuolistaa hienovaraisesti ja ehkäisevästi esimerkiksi siellä, missä tehdään täydennysrakentamista tai vanhoja taloja puretaan, Ranta arvioi.

Tuettu vuokra-asuminen tarkoittaa Arava- tai korkotukivuokra-asuntoja, joiden asukkaat valitaan hakijan asunnontarpeen ja varallisuuden perusteella. Vuokrat ovat markkinahintoja halvemmat.

Suhteellisesti eniten tuettua vuokra-asumista on Asolassa, Hakkilassa, Hakunilassa, Jokiniemessä, Länsimäessä ja Vallinojalla.

En ole nähnyt täällä häiriöitä.

Tuetut vuokrakodit keskittyvät pitkälti Itä-Vantaalle. Keskeinen syy tähän on 1990-luvun lama.

– Silloin tehtiin paljon Arava-asuntoja, ja tontteja oli enimmäkseen tarjolla Itä-Vantaan puolella. Tilanteessa näkyy varmasti myös polittinen näkökulma, se, mihin halutaan rakentaa ja mihin ei. 2000-luvun taitteessa oli kymmenen vuoden jakso, jolloin ainuttakaan VAV:n asuntoa ei rakennettu länteen, selvittää vuokra-asumista järjestävän Vantaan kaupungin VAV Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski.

Jokiniemessä ja Vallinojalla 37 prosenttia asuntokannasta on kaupungin tai jonkin muun toimijan järjestämiä tuettuja vuokra-asuntoja. Hakunilassa osuus on 36, Asolassa 35 ja Hakkilassa ja Länsimäessä 31 prosenttia.

Jokiniemi on hyvä asuinpaikka, vakuuttaa Risto Saikkonen, 59. Rovaniemeltä lähtöisin oleva eläkeläismies on asunut alueella vuodesta 2007 eikä muuttaisi pois.

– En ole nähnyt täällä häiriöitä. KRP:n talo on tuossa lähellä, ja luulisi, että sen takia olisi välillä jotain toimintaa, mutta kyllä täällä on rauhallista.

Teollisuusventtiilejä valmistavassa yrityksessä työskentelevä Karina Grava muutti Jokiniemeen omistusasuntoon puolitoista vuotta sitten. Brasilialainen on ollut alueeseen pääosin tyytyväinen. Johanna Erjonsalo

Myös Brasiliasta kotoisin oleva Karina Grava, 39, viihtyy Jokiniemessä ja pitää siitä, että Tikkurilan palvelut ja asema ovat lähellä. Projektitöitä tekevä Grava muutti miehensä kanssa Jokiniemeen omistusasuntoon 1,5 vuotta sitten.

– Tykkään alueesta. Ainoa häiritsevä asia on roskaisuus aseman läheisyydessä, Grava sanoo.

Suuraluevertailussa Hakunilan suuralue nousee kärkeen: siellä tuettuja vuokra-asuntoja on eniten, 23 prosenttia asuntokannasta.

Vuokrataloja on paljon myös Havukoskella, Ilolassa, Keimolassa, Kuninkaalassa, Metsolassa ja Mikkolassa. Niissä kaikissa tuettujen vuokra-asuntojen osuus on vähintään 20 prosenttia.

Vantaalla on myös useita kaupunginosia, joissa tuettua vuokra-asumista on vähän tai ei ollenkaan.

– Tällaiset alueet ovat enimmäkseen pientaloalueita, Ojankoski perustelee.

Kivistön suuralueella vain yhdeksän prosenttia asuntokannasta on tuettua vuokra-asumista. Tuettuja vuokra-asuntoja ei ole järjestetty lainkaan Lapinkylään, Piispankylään ja Riipilään. Niitä ei ole myöskään esimerkiksi Jokivarressa, Matarissa, Petikossa, Sotungissa ja Viinikkalassa.

Leppäkorvessa, Vaaralassa ja Viertolassa tuettua vuokra-asumista on kaksi prosenttia asuntokannasta, Veromiehessä osuus on yksi prosentti.

– Lähivuosina Veromieheen ja Kivistön seudulle kaavoitetaan paljon tontteja, joista osaan tulee tuettuja vuokra-asuntoja, Ojankoski kertoo.

Vantaalla on noin 120 000 asuntoa, joista 18 000 eli 15 prosenttia on tuettua vuokra-asumista. Näistä noin puolet on VAV:n omistamia.

Jutun tiedot tuettujen vuokra-asuntojen ja asuntojen määrästä ovat Tilastokeskuksen aineistosta viime vuoden lopulta.

Korjausliikkeitä tehdään tietoisesti

VAV:n toimitusjohtajan Teija Ojankosken mukaan tuettuja vuokra-asuntoja on sijoiteltu 1990-luvun jälkeen tasaisemmin ympäri Vantaata kaupungin hajauttamisperiaatteen mukaan. Niitä ei rakenneta alueille, joilla niitä on jo paljon.

Usein tavoitteena on myös rakentaa alueille monipuolisesti niin omistus- kuin vuokrakotejakin.

Vantaan asumisasioiden päällikkö Elisa Ranta vs. kertoo, että alueellisen eriytymisen ongelmiin on havahduttu etenkin 2000-luvulla.

Valtion tukemia vuokrakoteja pyritään rakentamaan alueille, joilla niitä on vähemmän. Myös asuntojen vapautuminen ara-rajoituksista uusii aluerakenteita. Esimerkiksi Mikkolassa rakennettiin vanhojen ara-asuntojen tilalle uusia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut