Vantaan kaupungin tavoitteena on, että vantaalaisyrityksiin syntyy 200 uutta työpaikkaa yhteistyökuvioiden avulla.
Rekolan koulun ruokalassa on nyt hiljaista, kun oppilaat ovat syöneet hernekeittonsa ja poistuneet välitunnille. Keittiössä häärivän Luljeta Spahijan tehtävänä on siivota paikkoja ja laittaa astioita pesuun. Ennen ruokailua hän on valmistanut koululaisille lisukkeita ja asetellut valmiina tuotuja ruokia linjastoon.
– On kivaa palvella lapsia, tykkään olla heidän kanssaan, Spahija kertoo.
Kosovolaistaustainen neljän lapsen äiti tekee koulussa ruokapalveluvastaavan töitä Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy:n oppisopimuksella.
– Aloitin viime syksynä oppisopimuskoulutuksen. Ensi syksynä valmistun, ja minut ilmeisesti vakinaistetaan, ymmärrettävästi suomea puhuva Spahija kertoo.
Spahija muutti Suomeen vuonna 1998 sodan runtelemasta Kosovosta.
– Kosovossa ehdin käydä peruskoulun ja lukion, hän kertoo.
Vantaa haki EU-hankkeeseen mukaan, koska täällä on niin paljon maahanmuuttajia ja matalasti koulutettuja.
Suomessa hän on työskennellyt esimerkiksi vanhustentalossa ja grillillä, mutta viime vuosina hän on ollut työtön. Viime vuonna hän oli opiskelemassa ruokapalvelualaa Vantaan ammattiopisto Variassa, kun Vantti tarjosi hänelle ensin työkokeilua ja sitten oppisopimuspestiä.
Rekrytointi liittyy Urbaania kasvua Vantaalla -hankkeeseen, jossa kehitetään erilaisia työllistymisen malleja.
Vantti on yksi mukana olevista vantaalaisista pilottiyrityksistä, ja HR-asiantuntija Minna Tuomi on työskennellyt yrityksessä hankkeen projektikoordinaattorina.
Tuomi kertoo, että yhtenä tavoitteena on ollut löytää työpaikkoja hankalassa työvoimatilanteessa oleville ihmisille: maahanmuuttajille, osatyökykyisille, pitkäaikaistyöttömille ja kehitysvammaisille.
Samalla on haluttu kehittää yritysten henkilöstön osaamista ja luoda yhteistyöverkostoja.
– Vantaa haki EU-hankkeeseen mukaan, koska täällä on niin paljon maahanmuuttajia ja matalasti koulutettuja, Tuomi tähdentää.
Tuomi sanoo, että Vantti on ollut tyytyväinen projektin tuloksiin. Yritykseen tarvitaan lisää keittiö-, puhtaanapito- ja kiinteistötyöntekijöitä, ja rekrytoinnit ovat hieman lievättäneet yhtiön työvoimapulaa.
– Olemme työllistäneet pääosin avustaviin tehtäviin 40 maahanmuuttajaa ja osatyökykyistä. Heistä yksitoista työskentelee kokopäiväisesti ja loput määräaikaisesti, Tuomi selvittää.
Hankkeen tavoitteena on luoda 200 uutta työpaikkaa vantaalaisiin yrityksiin yhteistyökuvioiden avulla.
– Tavoite ei ole vielä täyttynyt, mutta uusi tapa rekrytoida ja verkostoitua voi tuoda hyviä tuloksia, Tuomi arvioi.
Ongelmana on ollut, että esimerkiksi maahanmuuttajien työllistäminen on ollut hidasta ja kankeaa byrokratian takia. Urbaania kasvua Vantaalla -hankkeessa yritykset ovat tehostaneet rekrytointiaan tekemällä yhteistyötä eri toimijoiden ja työllisyyspalvelujen kanssa.
Esimerkiksi Vantti loi toimintamallin, jossa se kartoitti työntekijätarpeensa, ja kertoi niistä verkostoilleen. Kumppanit lähettivät Vantille eri osaajien ansioluettelot, ja Tuomi otti niiden perusteella yhteyttä sopiviin työntekijäkandidaatteihin.
Vantti rekrytoi ensimmäisen työntekijän kahden kuukauden kuluttua hankeyhteistyön alkamisesta.
Tuomen mukaan ihmisiä on voitu työllistää nopeasti ja edullisesti, sillä työllistämiseen voi usein hakea palkkatukea, Vantaa-lisää tai rekrytointitukea alle 30-vuotiaan kohdalla.