Tikkurilantorin vieressä sijaitsevan uuden kerrostalon mittakaavana oli matala kaupungintalo, mutta sitten korkeista taloista tuli muotia

Arto Mattila ja Mervi Piirainen poikkesivat etätyöpäivänä kahville Tikkurilantorille. He pitävät nyky- Tikkurilasta, on rakennettu uutta, mutta myös vanhaa on säästetty. Mattila kehuu ruokaravintolavaihtoehtojen monipuolistumista. Armi Suojanen

Kaupunkisuunnittelu: Tikkurilan ydinkeskustan muutos alkoi 2000-luvun alussa.

Armi Suojanen

Armi Suojanen

– Liian paljon korkeita rakennuksia vieri vieressä. Liian paljon purettu vanhaa, sanoo Teija Hiltunen kotikaupunginosastaan Tikkurilasta.

– Kaupungintalon laajennusosa on ehdottomasti hirvitys, ei sovi kuvaan, jatkaa samassa torikahvilapöydässä istuva entinen vantaalainen Matti Hannula.

Tuoretta tikkurilalaista Mervi Piiraisen ja Malminiityssä asuvaa ex-tikkurilalaista Arto Mattilaa Tikkurila palveluineen ja uusine kirkkoineen miellyttää.

– On menty positiivisesti eteenpäin. Osa vanhaa on säilytetty ja se on hyvä. Vielä kun saadaan se ratikka! Mattila kehuu.

Miten Tikkurilan ytimestä, kaupungin toisesta isosta keskustasta tuli sellainen kuin se nyt on? Yhdistelmä vanhaa ja uutta, matalaa ja korkeaa, entistä tiiviimpää.

Ajat muuttuvat ja sen mukana myös kaupunkisuunnittelun trendit. Vs. aluearkkitehti Seppo Niva kiteyttää, että lopputulos on kaikkien osapuolien, niin suunnittelijoiden, osallisten, maanomistajien kuin kuntapäättäjien, kompromissi.

2010-luvun jälkeen tapahtui todella suuri muutos.

Kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine
Upouusi kirkko ja 1950-luvulla valmistunut kaupungintalo ovat Tikkurilantorin katseenvangitsijoita. Armi Suojanen

Tikkurilan ydinkeskustan uudistaminen alkoi Männistönpuiston alueesta 2000-luvun alussa, kun sinne alettiin kaavailla 4-kerroksisia asuintaloja ja jopa uutta kirkkoa.

– Kirkkoa suunniteltiin Lummetielle, puiston perälle, muistelee asemakaava-arkkitehti Ritva Kotilainen.

Vanha kirkko olisi jäänyt paikoilleen, mutta seurakunnat eivät pitäneet kahta erillistä rakennusta toimivana.

Nyt tiedämme, että vanha kirkko purettiin vuosien pohdintojen jälkeen. Ja lopulta pakon edessä, koska sisäilmaongelmat eivät ehkä olisi korjaantuneet remontissa, joka olisi tullut kalliiksi.

Uusi, alkuvuodesta käyttöön otettu kirkko on sekin jakanut mielipiteet. Ruma, liian korkea huippukohdaltaan ja vääränmallinen risti tai komea ja paikkaansa sopiva.

Tikkurilan ydinkeskustassa on uutta ja vanhaa. Armi Suojanen

Nykyisen Tikkurilantorin alueesta järjestettiin maisema-arkkitehtuurikilpailu 2007. Remontoitavalle, suojellulle 1950-luvun kaupungintalolle haluttiin edustava ympäristö, joka jatkuu kirjastolle saakka.

Aukion viereen kaavoitettiin kerrostalotontti. Toria reunustavassa talossa on nykytyyliin verrattuna ”vain” neljä kerrosta.

– Sen mittakaava otettiin kaupungintalosta. Ei ollut rohkeutta ylittää sitä, Kotilainen pohtii.

Tosin voi olla, että siihen ei nykyisinkään kaavoitettaisi korkeampaa, jotta kaupungintalolla on tilaa ympärillään.

Mutta muualla noustaan korkealle.

– 2010-luvun jälkeen tapahtui todella suuri muutos. Siirryttiin kaupunkimaisempaan suunnitteluun, sanoo kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine.

– Siihen asti yritettiin pitää matalana, Niva lisää.

Vallalle tuli tiivis rakentaminen ja kerroskorkeudet kasvoivat, sillä maanomistajat haluavat arvokkaista tonteistaan kaiken hyödyn irti.

Männistönpuiston mäntyjen tilalla on nyt 6–8-kerroksisia asuintaloja, pysäköintilaitos ja kaupungintalon naapurissa, kirkkokorttelissa, asunnot nousevat yhdeksään kerrokseen. Rautatieaseman maamerkki on kymmenien metrien korkeuteen kohoava Dixi.

Kehäradan valmistuminen 2015 kiihdytti entisestään niin asunto- kuin toimitilarakentajien kiinnostusta Tikkurilaan ja muualla radan varrella. Nyt Vantaan ratikan suunnittelu on aiheuttanut saman ilmiön.

– Radanvarren Jokiniemessä suorastaan kuhisee, sanoo asemakaava-arkkitehti Terhi Kuusisto.

Korkeat talot

Tuulisuutta ei ole selvitetty

Tikkurilan Vehkapolusta tuli tuulinen kulkureitti, kun kauppakeskus Tikkurin viereen nousi uusi kirkkokortteli. Korkeat rakennukset kehittävät tuulta ympärilleen, mutta puut rikkovat jonkin verran tuulen kulkua.

Vantaalla ei ole käytetty asemakaavoituksessa konsulttien asiantuntemusta tuulisuuden tutkimiseen. Korkeiden rakennusten määrän kasvaessa sitä harkitaan jatkossa.

Vs. aluearkkitehti Seppo Niva sanoo, että tuuli ei aina ole pelkästään huono asia. Se voi parantaa ilmanlaatua pienhiukkasten hajaantuessa tuulessa.

Mainos: Vantaan kaupunki

Asiakkaiden onnistuminen on työn suola

Etusivulla nyt