Valtaosa, noin 79 prosenttia Vantaan Sanomien vaalikoneeseen tähän mennessä vastanneista kuntavaaliehdokkaista on eri mieltä väittämästä "mielenterveyspalvelujen piiriin pääsee Vantaalla tarpeeksi nopeasti".
Samaa mieltä väittämän kanssa on vain viisi prosenttia vastanneista ehdokkaista. Noin 16 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.
Väittämän tyrmääviä ehdokkaita on suhteellisesti eniten vasemmistoliitossa ja vihreissä.
Noin 94 prosenttia vasemmistoliiton ehdokkaista katsoo, ettei mielenterveyspalveluja saa riittävän nopeasti. Yksi heistä on Elina Nykyri, joka on täysin eri mieltä väittämän kanssa.
– Hoitoon pääsyä joutuu odottamaan aivan liian kauan. Hoitojonot olivat pitkiä jo ennen koronaa, mutta nyt ne ovat vielä pidempiä, Nykyri sanoo.
Noin 87 prosenttia vihreiden ehdokkaista on eri mieltä väittämän kanssa.
– Vantaan mielenterveyspalveluiden tilanne on järkyttävä, eikä hoitoon välttämättä pääse edes vakavasti oireilevat. Erityisesti nuorille ja perheille suunnatut palvelut ovat täysin riittämättömät, ja se aiheuttaa kohtuutonta kärsimystä sairastuneille ja heidän omaisilleen, kirjoittaa täysin eri mieltä väittämän kanssa oleva Viivi Viuha (vihr).
Perussuomalaisista 74 prosenttia ja kristillisdemokraateista 75 prosenttia on eri mieltä tai täysin eri mieltä väittämän kanssa. Näissä puolueissa on kuitenkin suhteellisesti eniten väittämää kannattavia ehdokkaita.
Kristillisistä noin 10 prosenttia on samaa mieltä väittämän kanssa.
– Normaali tilanteessa mielenterveyspalveluihin Vantaalla päässee kohtuullisen hyvin, mutta nyt koronapandemian aiheuttama henkinen ahdinko ja yksinäisyyden lisääntyminen lisäävät tarvetta mielenterveyspalvelujen joustavalle saatavuudelle, kommentoi Marja-Vuokko Mäkinen (kd).
Seitsemän prosenttia perussuomalaisista arvioi, että mielenterveyspalveluihin pääsee tarpeeksi nopeasti.
– Tragediat yleensä johtuvat siitä, että palveluita tarvitseva ei hoksaa pyytää apua ajoissa tai ei ollenkaan. Apua saa kuitenkin jo pelkästään menemällä päivystykseen, huomauttaa Tommi Pälve (ps).
Kokoomuksen ehdokkaistakin suuri enemmistö, noin 84 prosenttia, tyrmää väittämän.
– Liian usein vantaalaisnuori, jolla on vakava mielenterveysongelma, joutuu odottamaan pääsyä erikoissairaanhoitoon jopa kuukausia. Ja sitten kun hoitoon mahdollisesti joskus pääsee, se on usein vääränlaista, kaavamaista, jäykkää, lyhyttä ja yleisesti sopimatonta vaikeimmin sairastuneille, kirjoittaa Janne Leppänen (kok).
Sosiaalidemokraateista noin 76 prosenttia on eri mieltä väittämän kanssa.
– Palveluita kyllä saa, mutta asiakkaan täytyy olla todella sitkeä ja osata ja jaksaa etsiä ja hakea ja olla aktiivinen. Se on tosi vaikeaa, kun elämänhallinta on usein jo tosi huonossa jamassa, kun apua lähdetään hakemaan, kertoo Hannamari Oksa (sd).
Myös ruotsalaisen kansanpuolueen ja keskustan ehdokkaista yli puolet on eri mieltä väittämän kanssa. Keskustassa erimielisiä on 58 prosenttia ja RKP:ssä 69 prosenttia vastaajista.
– Kestää aivan liian pitkään. Joka tekee lisää laskua ja lisää ongelmia. Palvelua ei saa edes omalla kielellä, jos on ruotsinkielinen, moittii Hanna Höglund (r).
RKP:ssä ja keskustassa on myös suhteellisesti eniten kantaansa epäröiviä. Noin 30 prosenttia RKP:n ja 35 prosenttia keskustan ehdokkaista vastaa "ei osaa sanoa".
– En tunne asiaa tarkasti, jotta voisin ottaa kantaa. Pidän kuitenkin tärkeänä, että apua on saatavilla. Mitä varhaisempi puuttuminen, sen parempi, toteaa Jussi Järvinen (kesk).
Noin 30 prosenttia RKP:n ehdokkaista ei ota kantaa väittämään.
Vaalikoneen väittämään vastasi määräaikaan 9. toukokuuta mennessä 415 ehdokasta. Vantaan Sanomien vaalikoneeseen pääset tästä.