Arvotalojen värittämässä Pähkinärinteessä on vetovoimaa mutta myös kauneusvirheitä – "Siitä piti tulla kapea ja korkea, mutta se lässähtikin kuin pullataikina", kuvaa Tarja Päivärinne, 69, ostarin viereistä kerrostaloa

Moni paikallinen pitää "Pähkiksen" vahvuutena sen vehreää luontoa.

Jarmo Lounassalo ja Tarja Päivärinne sanovat olevansa huolissaan suunnitelmista, joiden mukaan suositun viljelypalstan paikalle rakennetaan pientaloja. Johanna Erjonsalo

Tuomas Massinen

Pähkinärinne on heräämässä uuteen päivään. Pari ostoskeskuksen kioskin asiakasta juo ulkona kahvia. Pääraitilla Lammaslammentiellä kulkee koiranulkoiluttajia ja arkiaskareitaan hoitavia ihmisiä.

Näkymä voisi olla mistä tahansa lähiöstä.

Pähkinärinteen talot eivät liiemmin näytä arvotaloilta. Silti suurin osa alueen rakennuskannasta, 34 kerros- ja 17 rivitaloa, lisättiin hiljattain Vantaan rakennusperintölistalle.

– Ongelmana on, että arvotalot mielletään usein kartanoiksi, sanoo ostarille saapunut projektiasiantuntija Heli Haavisto.

Haavisto tutki ja arvotti Pähkinärinteen talot Vantaan kaupunginmuseon ja kaupunkisuunnittelun palkkaamana.

Kun rakennuksia arvotetaan, huomioidaan rakennussuojelulaissa määritellyt piirteet. Näitä ovat muun muassa tyypillisyys, edustavuus, alkuperäisyys ja historiallinen todistusvoima.

Pähkinärinteen taloista tulee mieleen Leppävaara.

– Pähkinärinne edustaa hyvin oman aikakautensa tyypillistä rakentamista, 1970-luvun lähiötä, Haavisto selvittää.

Pähkinärinne on kerrostalovaltaista aluetta, jonka reunamilla on rivitaloja. Kerrostalot ovat matalia, 3–5-kerroksisia, ja pääosin tiilipintaisia ja tasakattoisia. Ne eivät ole ihan tasaisen harmaata massaa, vaan useiden talojen julkisivuissa on sinistä, punaista ja valkoista. Talot on ikään kuin liitetty yhteen samannäköisten parvekkeiden avulla.

– Siitä syntyy hauska rytmi. Yksityiskohdat ovat raikkaita, Haavisto kuvaa esitellessään rakennuksia.

Edesmennyt arkkitehti Pentti Ahola suunnitteli Pähkinärinteen arvotalot vuonna 1969, ja ne rakennettiin 1972–79.

– Hän tykkäsi väreistä. Samantyyppistä värien käyttöä on myös Helsingin Siltamäen betonielementtitaloissa, jotka ovat hänen käsialaansa, Haavisto kertoo.

Muutama Pähkinärinteen kerrostalo on alkujaan tehty betonielementeistä, mutta pari niistä on muutettu tiilitaloksi. Muuten remonteissa on pyritty säilyttämään talojen alkuperäinen ulkoasu.

Heli Haavisto kertoo, että Pähkinärinne on jo aiemmin tunnustettu arvoalueeksi. Nyt lähes kaikki alueen talot lisättiin rakennusperintölistalle. Johanna Erjonsalo

Vantaan kaupunki on kaavoittamassa Pähkinärinnettä uudelleen ja tutkimassa lisärakentamisen mahdollisuuksia. Rakennusperintöluokittelun myötä alueen taloja ei lähdetä kovin herkästi purkamaan. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, suojellaanko talot vai ei, siitä päätetään aikanaan.

Haavisto ei sisällyttänyt listalle esimerkiksi alueen ytimessä olevaa vaatimatonta ostaria eikä muutamaa viime vuosina rakennettua kerrostaloa.

Kun Pähkinärinne rakennettiin, tavoitteena oli säilyttää alueen viherympäristöä. Moni paikallinen pitääkin asuinalueen vahvuutena sitä, että lähellä on Lammaslampi, viljelypalsta ja yhteys Soltorpin suojelualueeseen. Tätä mieltä ovat myös eläkeläispari Tarja Päivärinne ja Jarmo Lounassalo, jotka ovat asuneet Pähkinärinteessä jo vuodesta 1979.

– Muutin tänne vahingossa Jyväskylästä, Päivärinne naurahtaa.

– Jarmo sai töitä alueen päiväkodin johtajana, joten muutettiin tänne.

Viime vuosikymmeninä Päivärinne asui myös ulkomailla kansainvälisten johtotehtäviensä takia, mutta Pähkinärinne on silti ollut hänelle se rakkain kotipaikka. 69-vuotiaiden Pähkinärinne-seuran aktiivien mielestä alueen arkkitehtuuri on "kiinnostavaa, mutta siinä on kauneusvirheitä". Lounassalo pitää punatiilestä elementtinä ja siitä, että rakennukset ovat lähellä luontoa.

– Punatiili on jotenkin lämmin, hän sanoo.

"Pähkiksen" suurimpana mokana pariskunta pitää ostarin viereisen kerrostalon rakentamista.

– Siitä piti tulla kapea ja korkea, mutta se lässähtikin kuin pullataikina, Päivärinne kuvaa.

Pauli Karkonen, 34, muutti Pähkinärinteeseen Espoosta 2014.

– Etsin seutua, jossa olisi kohtuurauhallista ja hyvät kulkuyhteydet.

Karkonen ei ole pettynyt.

– Palvelut ovat lähellä, ja ulkoilumahdollisuudet ovat hyvät.

Entä mitä mieltä Karkonen on alueen rakennuksista?

– Pientä korjausta voisi tehdä julkisivuihin. Pähkinärinteen taloista tulee mieleen Leppävaara, siellä on samantyyppisiä taloja, hän arvioi.

Pähkinärinteeseen lisärakentamista

Tekeillä on parhaillaan Pähkinärinteen kaavarunko, jolla tutkitaan alueen lisärakentamismahdollisuuksia. Länsi-Vantaan asemakaava-arkkitehti Anders Hedman kertoo, ettei rakennusperintöalueille aiota rakentaa.

Kaavarunko ei ole lainvoimainen kaava vaan yleispiirteinen yleiskaavan mahdollisuuksia tutkiva tarkennus. Se toimii tietyn alueen yksityiskohtaisen asemakaavoituksen pohjana.

Vantaan yleiskaava 2020 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa tammikuussa 2021, mutta siitä valitettiin ja sen voimaantulo siirtyi.

Eri osa- alueille ryhdytään tekemään asemakaavoja kaupungin kaavoitusohjelman mukaisessa järjestyksessä, kun kaavarunkotyö on valmistunut.

Kaavarunkotyössä tutkitaan uusia asuntorakentamisen mahdollisuuksia. Kohteina ovat Autioniitty, Karhunkierros, Kastanjapolku ja Pähkinärinteentie 60.

Kaavarunkoluonnos käsiteltäneen kaupunkisuunnittelulautakunnassa ensi syksynä. Siitä kerätään lausuntoja ja asukkaiden mielipiteitä.

Vantaan rakennusperintölistalla on nyt noin 1 500 rakennusta. Heli Haavisto tutki ja arvotti Pähkinärinteen lisäksi Vantaankosken myllyn ja padon ja Tikkurilan 1960–90-lukujen rakennuskannan.

Vantaankosken alue on kulttuurihistoriallisesti arvokasta, ja Tikkurilasta löytyi 18 uutta, kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan erittäin merkittävää tai merkittävää kohdetta.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut