Sairaanhoitajaopiskelijat revitään nyt töihin – alaa vuoden opiskellut Essi Valkama sai työsopimustarjouksen meiliinsä jo haastattelun aikana

Työ: Vantaalainen opiskelija näki, mitä hoitajapula tarkoittaa käytännössä.

Sairaanhoitajaksi opiskeleva vantaalainen Essi Valkama odottaa kesätöiden alkamista . Hän uskoo pärjäävänsä hoivatyössä hyvin, vaikka opintoja on takana vasta vuosi. – Minullehan ei tule vastuuta lääkkeistä, koska olen opiskelija. Tiina Örn

Tiina Örn

Ensimmäisen vuoden sairaanhoitajaopiskelija Essi Valkama, 27, sai kokea, miten hoitajapula näkyy käytännössä Vantaalla. Hiekkaharjussa asuva Valkama etsi kesätöitä ja otti yhteyttä useaan Vantaalla sijaitsevaan hoitoalan työpaikkaan. Vastaus oli joka paikassa sama: Tervetuloa.

– Yhdeltä työnantajalta sain heti ensimmäisen yhteydenoton aikana työsopimuksen allekirjoitettavaksi sähköpostiini. Heillä tuntui olevan kiire saada minut allekirjoittamaan sopimus. En kuitenkaan allekirjoittanut, vaan valitsin toisen paikan.

Valkaman mukaan hoitajilla on nyt varaa valita.

– Tuntuu, että olisin päässyt minne vain, vaikka olen opiskellut vasta vuoden.

Yhtä hyvä kesätyötilanne on Valkaman tuntemilla muilla sairaanhoitajaksi opiskelevilla. He kaikki ovat saaneet töitä pääkaupunkiseudulta.

– Sama tilanne on varmasti myös lähihoitajaopiskelijoilla.

Luvut ovat isoja.

Valkama ei hakenut Vantaan kaupungille töihin, mutta todennäköisesti myös kaupunki olisi halunnut hänet. Pula sijaisista on suuri.

Hoitajapulan voisi laittaa kokonaan koronan syyksi, mutta se ei olisi Vantaan henkilöstö- ja konsernijohtaja Kirsi-Marja Lievosen mukaan oikein. Vaikka korona on selkeästi lisännyt erityisesti sairaanhoitajien tarvetta, taustalta löytyy Lievosen mukaan myös se, ettei hoitajia kouluteta pääkaupunkiseudulla riittävästi.

– Nyt täytyisi miettiä, missä hoitajien tarve on suurin ja lisätä sinne koulutuspaikkoja.

Lievonen kertoo, että Vantaalla on puolen vuoden aikana ollut avoinna noin 100 vakituista ja 150 määräaikaista lähi- tai sairaanhoitajan tehtävää.

– Päiväkohtaisia tietoja minulla ei ole, mutta nekin luvut ovat isoja.

Hoitajapulaan haetaan ratkaisua myös ensi vuoden budjettiesityksessä. Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen esitteli budjetin kehystä viime torstaina. Mukana oli maininta siitä, että vuonna 2022 Vantaalle perustettaisiin 103 uutta vakanssia sosiaali- ja terveystoimeen.

Viljanen puhui koronan aiheuttamasta hoitovelasta ja siitä, kuinka hoitajamitoitus tulee lisäämään hoitajien tarvetta.

Vaikka koronapandemia olisi helpottumassa, se vie vielä kuukausia ison osan hoitajaresurssista, sanoo Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö.

– Rokotustoimintaan tarvitaan Vantaalla muutamia kymmeniä hoitajia. Rokotamme syyskuuhun asti kakkosrokotteita. Mahdollisesti jatkossa tarvitaan myös tehosterokotuksia.

Vaikka rokotuksista ja testauksesta vapautuu jossain vaiheessa hoitajia takaisin perustyön äärelle, se ei kuitenkaan yksinään poista hoitajapulaa.

Aronkytö pitää hyvänä sitä, että ensi vuoden kehyksessä on kymmenien uusien hoitajien palkkaaminen. Hän katsoo, että kymmenien uusien hoitajien palkkaamista vuosittain on jatkettava myös vuoden 2022 jälkeen.

Hoitajamitoitus tuo yksistään hoivapuolelle noin sadan uuden hoitajan tarpeen, laskee Aronkytö. Alalla on hänen mukaansa tilaa myös uusille toimintamalleille. Esimerkiksi vanhustyössä ei kaikkien tarvitsisi välttämättä olla koulutukseltaan hoitajia.

– Voisi olla myös työntekijöitä, jotka veisivät vanhuksia ulkoilemaan, vaikkapa kalaan.

H yvä työtilanne on näkynyt myös lisääntyneenä vaihtuvuutena, Lievonen toteaa.

– Olen kuullut samaa myös muilta isoilta työantajilta pääkaupunkiseudulla.

Lue myös:

Koronan leviämisen rajoittamisessa tärkeä jäljitys on ruuhkautunut Vantaalla – lisää jäljittäjiä saadaan ensi viikolla

Hoitajia tarvitaan nyt joka puolella – Johanna Leppävuori hoitaa päivisin mieltä, iltaisin rokoterumbaa ja viikonloppuisin lentomatkustajia

Jäljitys ja influenssarokotukset vievät hoitajien työaikaa pahenevassa koronatilanteessa – Aronkytö: "Henkilöstötilanne on vaikea"

Työvoima

Kielikoulutus osaksi opintoja

Suomessa tulisi entistä voimakkaammin satsata maahanmuuttajataustaisten kouluttamiseen hoitoalalle. Sitä mieltä on Vantaan henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen.

Hän pitää valitettavana sitä, ettei kielikoulutuksen järjestämiseen ole panostettu riittävästi.

– Olen ymmärtänyt, etteivät opintososiaaliset edut koske valmistavaa kielikoulutusta. Tuon epäkohdan ratkaisemiseksi kielikoulutus tulisi nivoa osaksi maahanmuuttajille suunnattuja hoitajaopintoja.

Myös työyhteisöissä olisi mahdollista nykyistä paremmin edistää harjoittelijoiden kielitaitoa.

– Työyhteisö on hyvä paikka oppia ammattisanastoa.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut