Korkeimman oikeuden mukaan asukkaalla oli oikeus asennuttaa ilmalämpöpumppu lasitetulle ylimmän kerroksen parvekkeelleen.
Taloyhtiön osakkaalla on oikeus asennuttaa huoneilmaa viilentävä ilmalämpöpumppu asuntonsa parvekkeelle, mikäli toimenpiteeseen on perusteltu syy.
Näin linjaa korkein oikeus (KKO) tuoreessa ennakkopäätöksessään, joka vahvisti hovioikeuden aiemmin antaman tuomion.
Kiistassa oli kyse siitä, oliko kerrostalon kahdeksannessa kerroksessa asuvalla osakkaalla oikeus asentaa viilennykseen tarkoitettu ilmalämpöpumppu lasitetulle parvekkeelleen.
Hyötyjä ja haittoja punninnut KKO katsoi, että ilmalämpöpumpusta oli osakkaalle varteenotettavaa hyötyä, kun taas yhtiölle aiheutunut haitta oli suhteellisen vähäinen.
KKO ja hovioikeus päätyivät asiassa toiselle kannalle kuin käräjäoikeus, joka oli aiemmin tuominnut riidan taloyhtiön hyväksi.
Riitaa osakkaan ja taloyhtiön välillä oli käyty vuodesta 2016 taloyhtiön hallituksen kiellettyä osakkaita asentamasta ilmalämpöpumppuja ja vaadittua poistamaan jo tehdyt asennukset.
Isännöintiliiton mukaan KKO:n ratkaisu muuttaa laintulkintaa ilmalämpöpumppujen asentamisessa taloyhtiöihin.
Tähän asti taloyhtiöt ovat olleet niskanpäällä, sillä taloyhtiö on halutessaan voinut kieltää lämpöpumppujen asentamisen käytännössä ilman perusteluita, Isännöintiliitto kertoo.
KKO:n uusi ratkaisu on kuitenkin selkeästi osakkaan puolella.
– KKO linjasi, että osakkaalla oli oikeus asentaa ilmalämpöpumppu omalle parvekkeelleen, vaikka asennus edellytti yhtiön vastuulla olevan seinärakenteen poraamista. Nyt taloyhtiöt eivät voi enää ilman asianmukaisia perusteita kieltää tämän tyyppisiä muutostöitä parvekkeella, sanoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkama tiedotteessa.
Liiton mukaan esimerkiksi tukala kuumuus on osakkaan kannalta painava peruste, jonka nojalla ilmalämpöpumppu voidaan asentaa.
Isännöintiliitto huomauttaa, että KKO:n ennakkopäätöstä ei voida yleistää koskemaan kaikkia riitatapauksia. Ennakkopäätökset ohjaavat mutta eivät suoraan sido alempien oikeusasteiden päätöksiä.
Riidanalaisessa tapauksessa KKO otti huomioon sen, että asunto ja parveke muodostivat yhtenäisen kokonaisuuden, vaikka niiden välissä oli yhtiön vastuulle kuuluva ulkoseinä.
KKO:n mukaan asennus oli tehty muun muassa huolellisesti ja hyvää rakennustapaa noudattaen, joten perusteita pumppuasennuksen edellyttämän muutostyön kieltämiseen ei ollut.
Isännöintiliiton mukaan ilmalämpöpumppujen asentamista rajoittaa kuitenkin se, miten muutos vaikuttaisi kiinteistön ulkonäköön tai taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluviin rakennuksen osiin.
– Muutostyöstä aiheutuvia haittoja ja hyötyjä on harkittava aina tapauskohtaisesti. Taloyhtiöllä on edelleen mahdollisuus asettaa ehtoja tai jopa kieltää muutostyö, jos muutokset vaikuttavat esimerkiksi julkisivun ulkonäköön tai asentaminen ei ole teknisesti mahdollista rakennusta vahingoittamatta, Jenni Valkama huomauttaa tiedotteessa
Ilmalämpöpumpun asentaminen vaatii monia lupa- ja työvaiheita.
Isännöitsijän tehtäviin kuuluu huolehtia muun muassa siitä, että osakas toimittaa kaikki tarvittavat tiedot yhtiön hallitukselle päätöksentekoa varten. Isännöitsijän kuuluu myös varmistaa, että yhtiö asettaa muutostyölle sellaiset ehdot, joilla varmistetaan oikea asennustapa juuri kyseisessä rakennuksessa.
– Puitteet ilmalämpöpumppujen asentamiseen ovat hyvin erilaiset tiiviisti rakennetussa, vanhassa kantakaupungissa ja uudella, väljemmin rakennetulla asuinalueella, Valkama huomauttaa.