Oikeus kuntavaaleissa äänestämiseen on sidottu kunnassa asumiseen. Näin ollen pysyvästi ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset eivät saa äänestää kuntavaaleissa.
Sen sijaan ääntään ovat oikeutettuja käyttämään monet pysyvästi Suomessa asuvat ulkomaalaiset.
Viime kuntavaaleissa 2017 Suomessa olisi saanut äänestää 176 661 ulkomaan kansalaista. Vaaliuurnilla heistä kuitenkin kävi vain 33 509 eli vähemmän kuin joka viides.
Ulkomaan kansalaisten äänestysprosentti (18,97) oli huomattavasti kuntavaalien yleistä äänestysprosenttia (58,8) alhaisempi.
Kuntakohtaisia tilastoja ulkomaalaisten äänestämisestä ei ole saatavilla. Tilastokeskuksesta kerrotaan äänioikeutettujen ulkomaiden kansalaisten lukumäärän olevan usein kunnittain niin pieni, ettei lukumäärätietoja voida tietosuojasyistä esittää.
Mikäli unohdetaan kansalaisuus ja tarkastellaan äänestysaktiivisuutta kieliryhmän mukaan, selviää, että aktiivisimman uurnilla kävivät viime kuntavaaleissa ruotsinkieliset, heidän äänestysprosenttinsa oli 70,9.
Ruotsinkielisten jälkeen toiseksi tulivat suomea ja saamea äidinkielenään puhuvat, äänestysprosentti 58,9.
Kolmanneksi aktiivisimpia äänestäjiä olivat somaliaa äidinkielenään puhuvat, äänestysprosentti 53. Saksankielisistä äänioikeutetuista äänestämässä kävi puolet, englantia äidinkielenään puhuvista 32,8 prosenttia ja kurdia puhuvista 31,4 prosenttia.
Venäjänkielisistä äänesti 19,7 prosenttia ja vironkielisistä äänioikeutetuista kävi uurnilla 11,1 prosenttia.
Lue myös viime kuntavaalien alla julkaistu juttu:
Myös ulkomaalaiset saavat äänestää Suomen kuntavaaleissa – tämä ryhmä äänestää ahkerimmin