"Onko meillä varaa kasvattaa nuoristamme kädettömiä?" – Vantaan opettajat ovat huolissaan perustaitojen rapistumisesta, kun käsityötunnit karsittiin minimiin ja opetussisällöt rukattiin uusiksi

Opettajayhdistys on viestinyt opetustoimelle, että nykyistä käsityön tuntimäärää pitää lisätä. Opetustoimi laatii kannanottoon vastineen.

Liisa Vuolas kertoo, että vaateompelu kiinnostaa oppilaita, mutta sen opiskelu jää hyvin vähäiseksi Vantaan kouluissa. Vuolas tekee tässä kesämekkoa. Päivi Tuovinen

Tuomas Massinen

Opettajat ovat huolissaan vantaalaisoppilaiden käsityötaitojen heikentymisestä.

Vuonna 2016 voimaan tulleet opetussuunnitelma ja tuntijako vähensivät 4.–7.-luokkalaisten pakollisia käsityötunteja 44 prosenttia. Siksi käsityötä on 4.–6.-luokilla vain yksi tunti viikossa aiemman kahden sijaan ja 7. luokalla kaksi tuntia aiemman kolmen sijaan.

Samalla oppiaineeseen tuli uusia tavoitteita ja sisältöjä: robotiikkaa, suunnittelua, dokumentointia ja ilmiölähtöistä oppimista. Helsingin seudun käsityönopettajat ry:n puheenjohtaja Liisa Vuolas oudoksuu tilannetta.

– Paljon korostetaan, että työelämässä tarvitaan ongelmanratkaisutaitoa, kriittistä ajattelua ja luovuutta. Käsityössä niitä opiskellaan: siinä ideoidaan, suunnitellaan, valmistetaan ja arvioidaan tuote, Vuolas huomauttaa.

Vantaalla käsityönopetukseen käytetään valtakunnalliset minimitunnit, kun taas useissa lähikunnissa taito- ja taideaineiden valinnaisia opintoja on suunnattu käsityön opetukseen.

Esimerkiksi Tuusulassa, Hyvinkäällä ja Porvoossa 1.–6.-luokkalaiset opiskelevat ainetta kaksi tuntia viikossa ja 7.-luokkalaiset kolme tuntia viikossa. Niissä 1.–7. luokkien oppilas opiskelee käsityötä noin 130 oppituntia enemmän kuin vantaalaisoppilas.

Aiemmin Vantaan 4.–7. luokilla oli käsityötä yhdeksän vuosiviikkotuntia, nyt enää viisi.

– Aiempi tuntimäärä mahdollisti käsityön taitojen ja tavoitteiden syvällisen oppimisen. Nyt on toistuvasti harjoiteltava perusasioita, mikä vie aikaa muiden opetuksen tavoitteiden saavuttamiselta, Vuolas kertoo.

Nykyinen opetussuunnitelma on tuonut käsityöhön uutena asiana ohjelmoinnin. Liisa Vuolas pitelee kädessään avainhälytintä. Päivi Tuovinen

Käsityötä on nyt 4.–6. luokilla yksi vuosiviikkotunti. Tämä toteutetaan esimerkiksi puolen vuoden mittaisena vaihtojaksona, jolloin oppilas opiskelee noin kahdeksan opetuskertaa teknisen työn työtapoja ja saman verran tekstiilityön työtapoja.

Vuolas kertoo, että tässä ajassa olisi tarkoitus esimerkiksi perehtyä ongelmanratkaisutehtäviin, ideoida erilaisia ratkaisuja sekä suunnitella ja valmistaa tuote käsityönä. Prosessi dokumentoidaan sähköiseen portfolioon kuvin ja sanoin. Tarkoituksena olisi myös tutustua uusiin työvälineisiin ja laitteisiin sekä harjoitella uusia työmenetelmiä.

– Saa olla taikuri, että ehtii tuon kaiken toteuttamaan, Vuolas toteaa.

Käsityötunnit painottuvat Vantaalla luokille 1–3, joilla vasta harjoitellaan perustaitoja. Vuolaksen mukaan vaativimpien tekniikoiden ja työstökoneiden käyttö on työturvamääräysten takia mahdollista vasta yläluokilla, joten tunteja tarvittaisiin yläkouluihin.

250 opettajan yhdistys lähetti maaliskuussa kannanoton opetustoimelle. Esityksen mukaan käsityötä opiskeltaisiin jatkossa 1.–6. luokilla pakollisesti ainakin kaksi tuntia viikossa ja 7. luokalla kolme tuntia viikossa. Tämä karsisi valinnaisaineiden määrää.

– Osa oppilaista valitsee paljon käsityön valinnaiskursseja, osa ei yhtään. Käsityöstä annetaan yksi arvosana, ja tämä asettaa oppilaat arvioinnissa eriarvoiseen asemaan, Vuolas sanoo.

Vuolas pohtii, millainen on vantaalaisten päättäjien arvomaailma.

– Onko meillä varaa kasvattaa nuoristamme kädettömiä?

Seiskaluokkalaiset ovat tehneet avainhälyttimiä keksimisprojekteissaan. Päivi Tuovinen

Yhdistyksen kannanottoon laaditaan vastine, kertoo Vantaan opetustoimen asiantuntija Lotte Koivulainen.

– Tiedostamme sen, että käsityön tuntimäärät ja sisällöt ovat muuttuneet. Valtioneuvoston määrittelemä käsityön vähimmäistuntimäärä tarjotaan kuitenkin kaikille, Koivulainen toteaa.

Koivulainen sanoo, että tuntijakomuutos vaatisi perusteellisen pohdinnan Vantaan opetussuunnitelman vinkkelistä. Vuonna 2016 opetussuunnitelman pohjaksi tuli käsitys oppilaasta aktiivisena toimijana. Koivulaisen mukaan Vantaalla on painotettu valinnaisia opintoja, koska niiden on katsottu tarjoavan oppilaille oivan mahdollisuuden kehittää osaamistaan kiinnostuksensa suunnassa, myös käsitöissä.

– Valinnaisuus tukee opiskelumotivaatiota ja lisää valintojen tekemisen taitoja. Taito- ja taideaineiden asema valinnaisuuden suhteen on tasaveroinen. Vantaa ei ole halunnut sitoa valinnaistunteja millekään aineelle, ja oppilaalle on jätetty mahdollisimman paljon valittavaa, Koivulainen selvittää.

Vantaalla kaikissa kouluissa on sama tuntijako, eivätkä koulut voi itsenäisesti päättää asiasta. Poikkeuksen tekevät kielikylpyopetuksen koulut, englannin kielellä opetusta tarjoavat koulut sekä musiikkiluokkakoulut. Niissä on painotettua opetusta mutta kokonaistuntimäärät ovat kaikille oppilaille samat.

– Tällä taataan kaikille vantaalaisille oppilaille oikeudenmukainen ja yhdenvertainen kohtelu, Koivulainen toteaa.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut