Pienet asunnot ovat vallanneet Vantaan niin, että jo kahden lapsen perheen on vaikea löytää riittävän isoa kerrostaloasuntoa – myös huoneistojen keskikoko on laskenut

Asuminen: Yksiöitä ja kaksioita suurempia asuntoja on vähän niin vuokra- kuin omistusasunnoissa.

Sonja Pietilän kahden lapsen perhe tarvitsee lisää tilaa ja siksi hän hakee VAV:lta uutta vuokra-asuntoa Vantaalta. Pietilä suhtautuu avarakatseisesti asunnon sijaintiin, mutta haluaa, että makuuhuoneissa on tilaa toisin kuin nykyisessä kodissa Hakunilassa. Armi Suojanen
Armi Suojanen

Armi Suojanen

Perheellisten on aiempaa vaikeampaa löytää sopivaa kerrostaloasuntoa Vantaalta, sillä suurin osa Vantaalle valmistuvista vuokra- ja omistusasunnoista on yksiöitä ja kaksioita. Kaupungin yleisin asuntotyyppi on kaksio.

Asuntotuotanto on vastannut siihen tarpeeseen, että jo runsaat 40 prosenttia vantaalaisista asuu yhden hengen taloudessa. Vantaalla vuonna 2019 valmistuneista kerrostaloasunnoista noin 80 prosenttia oli yksiöitä ja kaksioita.

Huoneistotyyppien painottuminen pieniin asuntoihin on kaventanut perheellisten vaihtoehtoja. Sen on huomannut hakunilalainen Sonja Pietilä, joka on etsinyt itselleen ja kahdelle lapselleen isompaa vuokra-asuntoa tammikuusta lähtien. He asuvat VAV:n 2018 valmistuneessa kolmiossa Kaskelan uudella asuinalueella.

– Olemme kavereiden kanssa jutelleet, että on hankalaa löytää isompaa asuntoa, Pietilä kertoo.

Kiinteistövälittäjät kertoivat perheasuntojen kysynnän kasvusta viime syksynä.

Jokiniemessä luhtitalossa asuva Riikka Valo on törmännyt ongelmaan löytää isompaa omistusasuntoa. Perheellä on kaksi lasta ja kotina lähes 80 neliön kolmio, joka on rakennettu 1991. He haluaisivat muuttaa nykyistä selvästi tilavampaan, 100–130 neliön suuruiseen, asuntoon viimeistään syksyllä 2022, kun vanhempi lapsi aloittaa esikoulun.

Keskipinta-ala on laskenut kymmenellä neliöllä 2010-luvulla.

Etsinnän he aloittivat vuodenvaihteessa, kun toinen lapsi syntyi.

– Vähän huonolta näyttää, Valo huokaa.

– Parhaat asunnot menevät ennen kuin ne edes tulevat markkinoille.

Valon perhe jäisi mielellään asumaan Jokiniemeen.

– Tykkäämme kovasti tästä alueesta.

He ovat valmiita muuttamaan kauemmaksikin, mutta enintään Keravan Saviolle saakka.

Isompaa asuntoa etsivät törmäävät usein myös toiseen ongelmaan: Asunnoissa on vähän neliöitä.

– Vantaan kerrostaloasuntojen keskipinta-ala on laskenut kymmenellä neliöllä 2010-luvulla, vahvistaa Vantaan asuntoasioiden vs. päällikkö Elisa Ranta.

– Kolmea ja neljää huonetta laitetaan uusissa kerrostaloasunnoissa pienempään neliömäärään kuin aiemmin.

Vielä 2010 valmistuneiden asuntojen keskipinta-ala oli 52,9 neliömetriä, mutta vuosikymmenen lopulla 41,4 neliötä.

Sonja Pietilä tarvitsee perheelleen isomman asunnon, mutta sopivan löytäminen VAV:n tarjonnasta on vaikeaa. Armi Suojanen

Sonja Pietilä voisi poikiensa kanssa muuttaa Länsi-Vantaallekin, jos vain sopiva vuokra-asunto löytyisi. Nykyinen asunto Hakunilassa käy Pietilän hermoille, sillä 63 neliöön on survottu kolme huonetta ja keittiö.

Makuuhuoneet ovat niin pieniä, että 5- ja 1,5-vuotiaiden lasten leikeille ei jää kuin pikkuruinen lattiatila toisessa makuuhuoneessa. Ahtaissa tiloissa lapsille tulee helposti kinaa.

– Keittiö ja olohuone ovat yhtenäistä tilaa eikä ruokapöydän ääreen mahdu kuin kolme ihmistä, Pietilä kertoo.

Pietilän mielestä vanhemmat asunnot ennen 2000-lukua on suunniteltu järkevämmillä pohjaratkaisuilla kuin uudemmat asunnot.

– Makuuhuoneet ovat isompia ja keittiö on erillinen.

Pietilää harmittaa, että kaikki uudet asunnot tehdään samaan tyyliin vallitsevan trendin mukaan.

Riikka Valokin on huomannut omistusasunnon etsinnässä, että huoneet ovat uusissa taloissa todella pieniä.

– Neljä huonetta ja keittiö voi olla alle sadassa neliössä ja vielä kahdessa kerroksessa. Huoneet ovat laatikkomaisia.

Portaikosta tulee myös hukkaneliöitä.

Valon mukaan he eivät ole vaativia asunnonetsijöitä.

– Ainoa inhokki on 90-luvun asunto, jossa on typerä pohjaratkaisu. Olohuoneen ja keittiön pitää olla lähekkäin.

Lue myös: Asuntorakentaminen väheni roimasti Vantaalla, ja omistusasuntojen keskineliöhinnat ovat nyt 4 000–7 000 euroa – kehäradan varrelta löytyy edullinen alue, jota asukkaat kehuvat

Lue myös: Asuntokaupan ilmiöitä: kodinvaihto etätyöpisteen vaatimien lisäneliöiden vuoksi – "Hyvistä mökeistä lienee kova kilpailu myös tänä keväänä ja kesänä"

Asuntojen koot

Vähintään 30 prosenttia isoja asuntoja

Vantaan asuntoasioiden vs, päällikkö Elisa Ranta sanoo, että kaupunki ei ole lähtenyt ohjaamaan asuntojen keskipinta-alojen suuruutta, mutta edellyttää monipuolista huoneistotyyppijakaumaa.

– Maankäyttösopimuksissa on vuodesta 2018 lähtien määritelty, että asuntohankkeissa saa olla yksiöitä enintään 30 prosenttia ja kolmen huoneen tai sitä isompien asuntojen määrän pitää olla vähintään 30 prosenttia.

Koronapandemiasta johtuva etätyön lisääntyminen on luonut tarvetta lisätilalle kodeissa ja Ranta pohtii, jääkö se pysyväksi.

– Miten asuntomarkkinat reagoivat siihen?

VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski kertoo, että Vantaan kaupungin vuokra-asuntoyhtiössä on huomattu "hienoista kysynnän kasvua isoissa asunnoissa".

– Joskin 80 prosenttia kysynnästä kohdistuu edelleen yhden tai kahden hengen asuntoihin.

VAV:n uusiin kerrostaloihin on parin vuoden ajan rakennettu myös neljän huoneen ja keittiön asuntoja.

– Välillä oli monta vuotta, että kolmioita suurempia asuntoja ei rakennettu ollenkaan. Uudiskohteiden perheasuntojen kysyntä on hyvä, Ojankoski sanoo.

Yli kolmen huoneen asuntoja VAV:lla on seitsemän prosenttia ja kolmioita 25 prosenttia asuntokannasta.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut