Asuminen: Yksiöitä ja kaksioita suurempia asuntoja on vähän niin vuokra- kuin omistusasunnoissa.
Perheellisten on aiempaa vaikeampaa löytää sopivaa kerrostaloasuntoa Vantaalta, sillä suurin osa Vantaalle valmistuvista vuokra- ja omistusasunnoista on yksiöitä ja kaksioita. Kaupungin yleisin asuntotyyppi on kaksio.
Asuntotuotanto on vastannut siihen tarpeeseen, että jo runsaat 40 prosenttia vantaalaisista asuu yhden hengen taloudessa. Vantaalla vuonna 2019 valmistuneista kerrostaloasunnoista noin 80 prosenttia oli yksiöitä ja kaksioita.
Huoneistotyyppien painottuminen pieniin asuntoihin on kaventanut perheellisten vaihtoehtoja. Sen on huomannut hakunilalainen Sonja Pietilä, joka on etsinyt itselleen ja kahdelle lapselleen isompaa vuokra-asuntoa tammikuusta lähtien. He asuvat VAV:n 2018 valmistuneessa kolmiossa Kaskelan uudella asuinalueella.
– Olemme kavereiden kanssa jutelleet, että on hankalaa löytää isompaa asuntoa, Pietilä kertoo.
Kiinteistövälittäjät kertoivat perheasuntojen kysynnän kasvusta viime syksynä.
Jokiniemessä luhtitalossa asuva Riikka Valo on törmännyt ongelmaan löytää isompaa omistusasuntoa. Perheellä on kaksi lasta ja kotina lähes 80 neliön kolmio, joka on rakennettu 1991. He haluaisivat muuttaa nykyistä selvästi tilavampaan, 100–130 neliön suuruiseen, asuntoon viimeistään syksyllä 2022, kun vanhempi lapsi aloittaa esikoulun.
Keskipinta-ala on laskenut kymmenellä neliöllä 2010-luvulla.
Etsinnän he aloittivat vuodenvaihteessa, kun toinen lapsi syntyi.
– Vähän huonolta näyttää, Valo huokaa.
– Parhaat asunnot menevät ennen kuin ne edes tulevat markkinoille.
Valon perhe jäisi mielellään asumaan Jokiniemeen.
– Tykkäämme kovasti tästä alueesta.
He ovat valmiita muuttamaan kauemmaksikin, mutta enintään Keravan Saviolle saakka.
Isompaa asuntoa etsivät törmäävät usein myös toiseen ongelmaan: Asunnoissa on vähän neliöitä.
– Vantaan kerrostaloasuntojen keskipinta-ala on laskenut kymmenellä neliöllä 2010-luvulla, vahvistaa Vantaan asuntoasioiden vs. päällikkö Elisa Ranta.
– Kolmea ja neljää huonetta laitetaan uusissa kerrostaloasunnoissa pienempään neliömäärään kuin aiemmin.
Vielä 2010 valmistuneiden asuntojen keskipinta-ala oli 52,9 neliömetriä, mutta vuosikymmenen lopulla 41,4 neliötä.
Sonja Pietilä voisi poikiensa kanssa muuttaa Länsi-Vantaallekin, jos vain sopiva vuokra-asunto löytyisi. Nykyinen asunto Hakunilassa käy Pietilän hermoille, sillä 63 neliöön on survottu kolme huonetta ja keittiö.
Makuuhuoneet ovat niin pieniä, että 5- ja 1,5-vuotiaiden lasten leikeille ei jää kuin pikkuruinen lattiatila toisessa makuuhuoneessa. Ahtaissa tiloissa lapsille tulee helposti kinaa.
– Keittiö ja olohuone ovat yhtenäistä tilaa eikä ruokapöydän ääreen mahdu kuin kolme ihmistä, Pietilä kertoo.
Pietilän mielestä vanhemmat asunnot ennen 2000-lukua on suunniteltu järkevämmillä pohjaratkaisuilla kuin uudemmat asunnot.
– Makuuhuoneet ovat isompia ja keittiö on erillinen.
Pietilää harmittaa, että kaikki uudet asunnot tehdään samaan tyyliin vallitsevan trendin mukaan.
Riikka Valokin on huomannut omistusasunnon etsinnässä, että huoneet ovat uusissa taloissa todella pieniä.
– Neljä huonetta ja keittiö voi olla alle sadassa neliössä ja vielä kahdessa kerroksessa. Huoneet ovat laatikkomaisia.
Portaikosta tulee myös hukkaneliöitä.
Valon mukaan he eivät ole vaativia asunnonetsijöitä.
– Ainoa inhokki on 90-luvun asunto, jossa on typerä pohjaratkaisu. Olohuoneen ja keittiön pitää olla lähekkäin.