Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Osa hakijoista on voinut jäädä ilman lahjoitusruokakasseja Vantaalla – taustalla koronan tuomat muutokset ruokakaupoissa

Vantaan hävikkiterminaali saa aiempaa vähemmän kasseissa annettavia lahjoituksia.

Yhteisen pöydän hävikkiterminaali on saanut korona-aikana aiempaa vähemmän helposti kassissa jaettavaa ruokaa. Siksi elintarvikkeita ei ole riittänyt entiseen tapaan Vantaan ruoka-avun jakelijoille, ja osa avuntarvitsijoista on saattanut jäädä ilman ruokakassia.

Jakelupisteille ruokaa ohjaavan Yhteisen pöydän palveluesimies Hanna Kuisma kertoo, että lahjoittajilta saadaan jaettavaksi jonkin verran aiempaa vähemmän kuivatuotteita, kuten riisiä ja pastaa. Suurtalouspakkauksia taas on tullut jostain syystä aiempaa enemmän, mutta niitä on vaikea ohjata kasseja jakaville toimijoille hygieniariskin takia.

Lahjoituksia on vähentänyt ainakin ruokakauppojen hävikin pieneneminen. HOK-Elannon vastuullisuuspäällikkö Satu Kattilamäki kertoo, että ketjun ruokahävikin määrä on laskenut korona-aikana hävikin torjuntatoimien ja kasvaneen ruokamyynnin vuoksi.

– Ihmiset ovat syöneet aiempaa vähemmän ravintoloissa, ja kotona ruokailu on lisääntynyt. Koronan vuoksi myös kauppojen aukioloa on laajennettu, ja näillä yhdessä on ollut kauppojen hävikkiä vähentävä vaikutus.

Ketju on pienentänyt hävikkiään satsaamalla punalaputukseen eli iltojen alennusmyynteihin ja teknisiin järjestelmiin, joilla tuotteiden kysyntää voi ennakoida aiempaa tarkemmin.

– S-ryhmän myymälöissä ruokahävikki väheni 21 prosenttia vuosina 2016–2020, Kattilamäki kertoo.

Korona on vähentänyt jakopaikkoja, joihin ohjataan lahjoituksia.

Suurin osa, 45 prosenttia, ketjun hävikistä syntyy hedelmistä ja vihanneksista. HOK-Elannon uusi tavoite myötäilee EU:n päämäärää: ruokahävikin on tarkoitus puolittua nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Kattilamäki myöntää, että tavoite on kova ja sen saavuttamiseksi tarvitaan uusia innovaatioita.

Kuisma kertoo, että terminaali saa yhä hävikkiruokaa tehtaista, tukuista, leipomoista ja muilta lahjoittajilta entiseen tahtiin. Hävikin määrä vaihtelee kuukausittain.

Kuisman mukaan ruoanjakopisteiden määrä on lisääntynyt huomattavasti pääkaupunkiseudulla parina viime vuotena. Siksi lahjoittajat toimittavat ruokaa aiempaa useampaan paikkaan. Tämäkin voi aiheuttaa sen, että jotkin toimipisteet saavat aiempaa vähemmän jaettavaa ruokaa.

Hämeenkylän seurakunta on joutunut kohdentamaan ruoka-apua entistä tarkemmin vähentyneen lahjoitusmäärän takia. Aiemmin seurakunnan Yhteisen pöydän lounaille sai tulla kuka tahansa. Nyt koronan takia ruokailuja ei järjestetä ja seurakunta jakaa ruokakasseja kerran viikossa. Niitä annetaan vain seurakunnan alueella asuville vähävaraisille, jotka ovat varanneet kassin etukäteen.

– Nyt pystymme antamaan 60–80 ruokakassia viikossa, kun aiemmin määrä oli 130, kertoo seurakunnan emäntä Pirkko Dimitrijeff.

Diakoniatyöntekijä Satu Enrold sanoo, että ainakin kassin etukäteen varanneille on pystytty antamaan ruoka-apua. Seurakunta jakaa ruokakasseja kesäkuun puoliväliin asti ja jatkaa Yhteisen pöydän lounaita syksyllä, jos korona sen sallii.

Kuisma sanoo, ettei korona ole juuri vaikuttanut ruoka-avun hakijoiden määrään Vantaalla: heitä on yhä noin 5 000 viikoittain.

– Ruoka-avun tarve ei ole massiivisesti lisääntynyt, mutta jos yksittäiseltä toimijalta kysyy, hakijoita voi olla aiempaa enemmän. Tämä johtuu siitä, että korona on vähentänyt ruoanjakopaikkoja, joihin ohjataan lahjoituksia: nyt verkostomme 80 jakelupisteestä 45 on auki, Kuisma kertoo.