Länsimäki on kiva alue, mutta lisää palveluja tarvittaisiin, sanoo siellä asuva liettualainen Nijole Kalinauskaite – Suurin osa vaaliehdokkaista ei tukisi maahanmuuttajavaltaisia lähiöitä nykyistä isommilla summilla: "Kuollut ajatus"

Eniten tukea antaisivat vasemmistoliiton ehdokkaat ja vähiten perussuomalaiset.

Liettualainen Nijole Kalinauskaite muutti Länsimäkeen 1,5 vuotta sitten. Hän on viihtynyt alueella hyvin. Tuomas Massinen

Tuomas Massinen

Pitäisikö Vantaan satsata maahanmuuttajavaltaisten lähiöiden hyvinvointiin nykyistä isommalla summalla? Se voisi olla paikallaan, tuumii Länsimäessä asuva liettualainen Nijole Kalinauskaite.

– Länsimäkeen tarvittaisiin nykyisiä ruokakauppoja edullisempi kauppa. Myös kansainvälisen toimintakeskuksen eurooppalaista tarjontaa tulisi laajentaa, koska se on suppea. Siellä voisi järjestää taidekursseja, Kalinauskaite ehdottaa.

Eläkkeellä oleva kasvitieteen tutkija muutti Länsimäkeen 1,5 vuotta sitten Kannelmäestä.

– Länsimäki on rauhallinen, kiva alue maahanmuuttajalle.

Kari Harrivaara on nähnyt, miten Länsimäki on muuttunut vuosikymmenten saatossa maahanmuuttajien täyttämäksi kaupunginosaksi. Hän pitää ajatusta maahanmuuttajalähiöiden nykyistä suuremmasta tukemisesta tervetulleena.

– Miksei, Harrivaara tuumii.

Samaan hengenvetoon hän toteaa, että jo nyt Länsimäen maahanmuuttajilla näyttää menevän päällisin puolin hyvin. Hänestä maahanmuuttajat kannattaisi asuttaa Vantaalle nykyistä tasaisemmin, jotta keskittymiä ei syntyisi. Näin he ja kantaväestö olisivat myös nykyistä enemmän tekemisissä toistensa kanssa.

– Käsitykseni on, että Länsimäen maahanmuuttajat pyörivät pitkälti omissa ympyröissään, Harrivaara sanoo.

Kari Harrivaara on asunut Länsimäessä vuodesta 1984. Tuomas Massinen

Myös kuntavaalien ehdokkaat pohtivat aihetta. Noin 47 prosenttia Vantaan Sanomien vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista on eri mieltä väittämästä Vantaan pitäisi tukea maahanmuuttajavaltaisten lähiöiden hyvinvointia nykyistä suuremmilla summilla.

Aihe jakaa mielipiteitä, sillä noin 41 prosenttia on samaa mieltä väittämän kanssa ja 12 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.

Ylivoimaisesti eniten väittämää vastustavat perussuomalaiset: heistä peräti 97 prosenttia torppaa väittämän ja vain prosentti kannattaa sitä.

– Maahanmuuttajavaltaisten lähiöiden syntyminen itsessään on ongelmallista ja lisää segregaatiota – siksi tämä on kuollut ajatus, tyrmää Arto Päivinen (ps.).

Myös enemmistö kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja RKP:n vastaajista sanoo, ettei maahanmuuttajavaltaisia lähiöitä pidä tukea nykyistä isommilla summilla. Kokoomuslaisista 66 prosenttia vastustaa väittämää.

– Vantaan verot ovat jo nykyisellään liian korkeat. Tämän tyyppinen tukeminen johtaa yleensä vain lisävirkamiesten palkkaamiseen ilman, että mitään oikeita hyötyjä saadaan aikaan, kirjoittaa täysin eri mieltä väittämän kanssa oleva Eero Vainionpää (kok.).

Kristillisdemokraateista 58 prosenttia on eri mieltä väittämän kanssa – yksi heistä on Satu Suuronen (kd.).

– Vantaan tulee kehittää asuinalueitaan ja edistää asukkaidensa hyvinvointia mahdollisimman tasapuolisesti etniseen taustaan katsomatta, Suuronen toteaa.

RKP:n vaaliehdokkaista 44 prosenttia ei kannata väittämää.

– Voitaisiinko hyvinvointia parantaa muulla tavoin kuin rahallisella tuella. Olisi parempi, että ei syntyisi lähiöitä, joissa etupäässä asuu maahanmuuttajia, toteaa Hilkka Aura (r.).

Ylivoimaisesti eniten väittämää kannattavat vasemmistoliiton ehdokkaat, joista 95 prosenttia on samaa mieltä sen kanssa.

– Eriarvoisuus ja kaupungin eriytyminen on kitkettävä pois. Kaupungin asuntoja tulisi rakentaa entistä enemmän, jotta asuinalueet eivät jakaantuisi eri taustoista ja yhteiskuntaluokista riippuen. Vantaan pitäisi tukea lähiöitä yleisesti, kirjoittaa täysin samaa mieltä väittämän kanssa oleva Funda Demiri (vas.).

Myös valtaosa vihreistä ja sosiaalidemokraateista kannattaa väittämää. Vihreistä 72 prosenttia sanoo, että Vantaan pitäisi tukea maahanmuuttajavaltaisten lähiöiden hyvinvointia nykyistä suuremmilla summilla.

– Hyvinvointieroja on perusteltua tasata, ettei kasautuva huono-osaisuus siirry seuraavien sukupolvien taakaksi, toteaa Niilo Tarnanen (vihr.).

SDP:n ehdokkaista 55 prosenttia on samaa mieltä väittämän kanssa. Yksi heistä on Matilda Stirkkinen.

– Vantaalla alueiden välistä segregaatiota tulisi välttää. Kuitenkin kaikilta alueilta tulee löytyä palveluita ja siellä tulisi olla turvallista elää ja mahdollisuus liikkua ja harrastaa, Stirkkinen (sd.) vastaa.

Keskustan riveissä on eniten niitä, jotka eivät osaa sanoa kantaansa, 32 prosenttia ehdokkaista. Ilmari Kekkonen kuuluu tähän joukkoon.

– Ei taida Vantaalla olla paljon paukkuja laitettavissa tähänkään. Vaan kotouttaminen on yksi tärkeä homma mutta miten? Kekkonen (kesk.) pohtii.

Keskustalaisten mielipiteet jakautuvat muutenkin laajasti: heistä 35 prosenttia on samaa ja 32 prosenttia eri mieltä väittämän kanssa.

Väestö

Maahanmuuttajien osuus on suurin Länsimäessä

Vantaan kaupunginosista suhteellisesti eniten vieraskielisiä asuu Länsimäessä, 46,3 prosenttia väestöstä, selviää Vantaan kaupungin tilastoista.

Toiseksi eniten vieraskielisiä on Havukoskella, 46,1 prosenttia, ja kolmanneksi eniten Hakunilassa, 40,9 prosenttia väestöstä. Veromiehessä heitä on 37,9 prosenttia, Mikkolassa 33,6 prosenttia, Martinlaaksossa 28,4 prosenttia ja Myyrmäessä 27,3 prosenttia asukkaista.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut