Mistä rahat jättihankkeisiin? – Vantaalle lankeavista kustannuksista ei puhuta rehellisesti, väittää valtuuston jättävä vaikuttaja

Talous: 600 miljoonan investointikattoa kierretään, sanoo valtuutettu.

Tikkurilaan tuleva hybridirakennus nielee Vantaan kaupungin tytäryhtiö VTK Kiinteistöt Oy:n rahoja noin 60 miljoonaa euroa. Rakennus tulee osoitteeseen Kielotie 13. Lehto Group, Pesark ja Sweco

Tiina Örn, Mikko Välimaa

Vantaalla on lähivuosina edessä useita jätti-investointeja, joiden rahoittaminen suunnitellun investointikaton sisällä näyttää haasteelliselta.

Valtuustopaikkansa jättävän sitoutumattoman valtuutetun Timo Auvisen mukaan Vantaalla ei olla rehellisiä, kun tulevan valtuustokauden investointien kokonaismääräksi, eli investointikatoksi, on kaavailtu 600 miljoonaa euroa.

Auvinen laskee, että summa rikkoutuu, jos kaikki suunnitellut rakennus- ja korjaushankkeet toteutetaan.

Hänen mukaansa investointikattoa kierretäänkin viemällä hankkeita Vantaa-konsernin tytäryhtiöiden alle.

Auvisen laskelmassa tulevia investointeja ovat vuokra-asuntoyhtiö VAV:n piikkiin menevät, yhteensä 46 miljoonaa euroa maksavat Koisoniit ty-hanke ja Simonkodin paikalle tuleva uusi vanhustenkeskus.

Kaupungin uuteen toimitaloon, Kielotielle rakennettavaan ”hybridirakennukseen”, uppoaa VTK Kiinteistöt Oy:n rahoja puolestaan 60 miljoonaa. VTK suunnittelee myös toisen asteen opetustiloja Länsi-Vantaalle ja Tikkurilaan, joissa investointitarve on yhteensä 150 miljoonaa.

Investointeja priorisoidaan tarkasti vuosittain normaaliin tapaan.

Tikkurilaan tulevan hyvinvointikeskuksen toteuttaa ulkopuolinen investori, ja se maksaa arviolta 115 miljoonaa.

Vantaan ratikan kustannusarvio on 300 miljoonaa, jonka lisäksi ratikat ja varikko maksavat 85 miljoonaa euroa, Auvinen sanoo.

Sen lisäksi rahaa on menossa Suomi-rataan, jonka suunnitteluun menee yksistään 12 miljoonaa ja jonka kokonaiskulut noussevat Vantaan osalta satoihin miljooniin. Suomi-rata on valtion johdolla tehtävä Helsingin ja Tampereen välinen junayhteys, johon liittyisi myös lentoradaksi kutsuttu yhteys Helsinki-Vantaalle. Sen kokonaishinta on arvioitu 4–5,75 miljardiksi.

Vantaan talous- ja strategiajohtaja Matti Ruusula sanoo, että on tulevan valtuustoon vastuulla päättää, kuinka suureksi Vantaan investointikatto lopulta määrätään.

Kaupungin tuottavuus- ja kasvutoimikunnan esitti helmikuussa, että investointikatto on ensi vaalikaudella 600 miljoonaa euroa. Se on 100 miljoonaa euroa enemmän kuin nykyisellä valtuustokaudella.

Ruusula myöntää, ettei investointikatossa ole mukana kaupungin konserniyhtiöiden eikä muiden ulkoisten toimijoiden investointihankkeita. Niiden merkitystä voidaan tarkastella myöhemmin.

– Tuottavuus- ja kasvutoimikunta ehdotti, että tulevassa kaupunkistrategiassa asetetaan kaupunkikonsernin lainamäärälle tavoitetaso, joka määrittää rajan konserniyhtiöiden investoinneille valtuustokauden aikana, sanoo Ruusula.

Timo Auvinen huomauttaa, että ehdotetusta 600 miljoonan investointikatosta on jo tingitty julkisia koulukorjauksia 60 miljoonan verran.

Suurin yksittäinen investointi on ratikka.

Mikäli uusi valtuusto päättää sen rakentamisesta, pitää Vantaan ottaa velkaa suunniteltua enemmän, sanoo Matti Ruusula.

– Mikäli ratikan rakentaminen alkaa (tulevalla) kehyskaudella, nostaa se lainakantaa suunniteltua suuremmaksi.

Auvinen varoittaa, että jostain pitää tinkiä etenkin jos lainojen korkotaso nousee ja korkomenot lisääntyvät.

Matti Ruusulan mukaan on epätodennäköistä, että ainakaan jo pitkällä olevista suurinvestoinneista jouduttaisiin luopumaan.

– Tällä hetkellä tällaista tilannetta ei ole näköpiirissä. Investointeja priorisoidaan tarkasti vuosittain normaaliin tapaan.

Lue myös:

Vantaan velka nousee taas yli miljardiin euroon – kaupungin lainataakka on 2 kertaa suurempi kuin usein esitetään

Vantaa-konserni

Vantaalla 28 tytäryhteisöä

Investoinnit pitävät huolta siitä, että kaupunkilaisilla on hyvät palvelut ja sujuva arki liikkumisineen. Investoinnit ovat esimerkiksi julkisten rakennusten, kuten koulujen ja päiväkotien rakentamista ja korjaamista, vanhusten asumisen tarjoamista, kunnan katujen korjaamista, vanhojen lähiöiden teiden korjaamista.

Vantaalla investointeja tekevät emokaupungin lisäksi kaupunkikonserniin kuuluvat yhteisöt, joista 28 on tytäryhteisöjä, 12 osakkuusyhtiöitä ja 8 kuntayhtymää.

Tytäryhteisöistä suurimpia ovat Vantaan Energia Oy (konserni), VAV Yhtymä Oy (konserni), VTK Kiinteistöt Oy (konserni), Vantti Oy, Kaunialan Sairaala, Vantaan Työterveys sekä Mercuria kauppaoppilaitos.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut