Vantaan velka nousee taas yli miljardiin euroon – kaupungin lainataakka on 2 kertaa suurempi kuin usein esitetään

Usein esitetyt luvut Vantaan lainataakasta eivät pidä sisällään kaupungin tytäryhtiöiden velkoja. Tiina Örn

Tiina Örn, Mikko Välimaa

Vantaan kaupungin lainakantaa on viime vuosina lyhennetty yli 100 miljoonalla eurolla. Alhaisen korkotason ansiosta kaupungin veloistaan maksamat kulut ovat myös historiallisen pienet, vain kaksi miljoonaa euroa.

Mutta kestääkö kaupungin talous, jos korot lähtevät nousuun samalla kun lainamäärä alkaa taas kasvaa uusien suurinvestointien seurauksena?

– Vantaalla on tällä hetkellä velkaa vajaa miljardi. Jos velan määrä kasvaa ja muutaman vuoden päästä korot olisivat nousseet esimerkiksi kolmeen prosenttiin, niin palveluista olisi pakko leikata tai veroja korottaa, sanoo valtuutettu Timo Auvinen (sit.).

Auvisen pelko ei ole tuulesta temmattu.

Vantaan tytäryhtiöiden taloudellista tilaa kuvaavassa osavuosikatsauksessa (1–4/2021) todetaan esimerkiksi VTK Kiinteistöt Oy:n osalta, että ”lainojen korkotaso muodostaa rahoitusriskin, sillä lähivuodet voivat muodostua rahoituksellisesti haasteelliseksi, mikäli korkotasoissa tapahtuu huomattavaa nousua”.

Mikäli riskit toteutuisivat, pitäisi VTK:n lainoja uudelleenjärjestellä yhtiön maksuvalmiuden varmistamiseksi.

Vantaan talous- ja strategiajohtaja Matti Ruusula ei usko korkojen kovaan nousuun.

Hän perustelee näkemystään sillä, että korkotasoa säätelevä Euroopan keskuspankki EKP ei pysty nostamaan korkoja kovin paljon, koska koronnostot olisivat myrkkyä korvia myöten velkaantuneille euromaille.

– Lyhyet euribor-korot pysyvät todennäköisesti negatiivisina vielä jonkin aikaa ja lähtevät sitten varovaiseen nousuun. EKP pystyy omilla toimillaan määrittelemään hyvin pitkälle sen, miten nopeasti lyhyet korot nousevat. Todennäköistä on, että korkoja tullaan nostamaan hyvin varovasti, ettei pandemian jälkeinen talouskasvu vaarannu.

Ruusula kertoo, että kaupungin lainasalkun korkosuojausastetta on kaiken varalta nostettu merkittävästi viime vuosina.

– Korkojen nousu ei merkittävästi vaikuta kaupungin talouteen vielä 2022 tai 2023. Vaikutuksen suuruus jatkossa riippuu siitä, kuinka nopeasti lyhyet euribor-korot nousevat ja kuinka paljon uutta pitkäaikaista lainaa kaupunki nostaa. EKP vaikuttaa omilla koron nostoillaan suoraan euribor-korkojen tasoon.

Vantaan lainamäärä on uusien investointien myötä joka tapauksessa todennäköisesti nousussa ja ylittämässä jälleen yhden miljardin euron rajan.

Vuoden 2020 tilinpäätöksessä kaupungin ulkoinen lainakanta oli 906 miljoonaa euroa eli 3 820 euroa asukasta kohden.

Ruusulan mukaan kaupunki varautuu siihen, että ensi vuonna ulkoinen lainakanta on 957 miljoonaa euroa ja vuonna 2023 se nousisi 1 005 miljoonaan euroon.

Vuonna 2024 kaupungin velka kasvaa suunnitellusti 1 011 miljoonaan ja vuonna 2025 se on 1 040 miljoonaa euroa.

Luvut eivät pidä sisällään Vantaan tytäryhtiöiden velkoja, ja todellisuudessa vantaalaisten veronmaksajien velkavastuut ovat kaksi kertaa suuremmat.

Vuonna 2020 koko Vantaa-konsernin velka oli 1 967 miljoonaa euroa eli 8 292 euroa per asukas.

Lue myös: Mistä rahat jättihankkeisiin? – Vantaalle lankeavista kustannuksista ei puhuta rehellisesti, väittää valtuuston jättävä vaikuttaja

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut