Uusi yritysvertailu paljastaa: Tikkurilan kasvu jätti varjoonsa Helsingin – "Tikkurilan ilme on muuttunut aivan toisenlaiseksi"

Liiketilat: Korona iski yrityksiin Vantaalla, ja yhä useampi liiketila on nyt tyhjänä. Pitkän aikavälin kehitys on kuitenkin valoisampi.

Tikkurilan keskustan yritykset näyttävät selvinneen koronavuodesta paremmin kuin liikkeet Helsingin keskustassa, kertoo tuore selvitys. Tiina Örn

Mikko Välimaa

Uutiset yritysten ahdingosta Helsingin keskustassa ovat kertoneet karua viestiä siitä, miten maineikkaat ketjukin jättävät maan parhaana pidettyjä kauppapaikkoja.

Myös Vantaalla korona on koetellut yrittäjiä, ja tyhjien liiketilojen määrä kasvoi viime vuonna. Pidemmällä aikavälillä tarkastellen suonenisku ei ole ollut kuitenkaan niin paha kuin Helsigissä.

Tuoreen kaupunkikeskustojen elinvoimaa mittaavan selvityksen mukaan Vantaan Tikkurilassa keskusta-alueen elinvoima on parantunut selvästi 2017–2020, joskin viime vuonna koettiin pudotus. Helsingin keskustassa lasku on ollut selvästi kovempaa.

Myös muissa Vantaan kaupunginosakeskustoissa – kuten Myyrmäessä ja Koivukylässä – kauppojen ja ravintoloiden lukumäärä pysyi vuonna 2020 melko vakaana. Positiivisin nousija oli Kivistö, jossa liiketilojen määrä kasvoi peräti 30:llä kivuten 52:een.

Tiedot käyvät ilmi valtakunnallisesta Elävät kaupunkikeskustat -yhdistyksen selvityksestä.

Tyhjien liiketilojen osuus kasvoi Vantaalla koronavuonna. Tikkurila ei ollut poikkeus. Tiina Örn

Mistään buumista ei voida vielä puhua.

Vantaan kaupungin elinkeinojohtaja Kimmo Viljamaan mukaan selvityksen tulos oli positiivinen yllätys.

– Vantaan tavoitteena on jo pitkään pitää kaupunginosakeskustat elinvoimaisina ja houkuttelevina. Muun muassa Myyrmäessä ja Hakunilassa on ollut hyvää kehitystä. Kaupunkisuunnittelussa on Vantaalla onnistuttu, ja osasyy on myös väkiluvun kasvussa, jotka ruokkii kysyntää, sanoo Viljamaa.

Hän korostaa, ettei keskustojen menestyminen ole itsestäänselvyys, sillä suuret kauppakeskittymät, kuten suurketjujen suosima Tammisto tai Jumbon hallitsema Vantaanportti, vetävät asiakkaita ja liikkeitä pois kivijaloista.

Vantaan kauppakeskittymistä eniten kasvoi viime vuonna Vantaanportti, mutta myös Petikon-Variston alueella liikkeiden määrä oli pienessä nousussa.

Viljamaa kehuu etenkin Tikkurilan kokemaa nousua.

– Tikkurilaan on tullut uusia asuntoja ja liiketiloja, ja sen ilme on muuttunut aivan toisenlaiseksi kuin esimerkiksi viisi vuotta sitten.

Selvitys osoittaa, että Vantaan Tikkurilan keskusta-alueella yritysten elinvoima on kasvanut viime vuosina. Monen muun kaupungin keskusta on samaan aikaan näivettynyt. Elävät kaupunkikeskustat

Kuivin jaloin yritykset eivät ole Vantaallakaan selvinneet. Rajuimmin korona on kohdellut Aviapolista, jossa peräti yritystä oli tilapäisesti suljettuna viime vuonna. Syynä oli lentoaseman ahdinko.

Alavirettä on myös Korsossa, jossa liiketiloista yli 14 prosenttia oli tyhjillään. Se oli suurin suhteellinen osuus kaikista kaupunginosakeskuksista.

Positiivista kuitenkin oli, että Korson liiketilojen määrä kasvoi viime vuonna neljällä.

Pizzerian tila on jäänyt tyhjäksi Korsossa. Armi Suojanen

Tänä ja ensi vuonna Suomen ja maailman talouteen on ennustettu voimakasta kasvua.

Vantaan yrittäjien toimitusjohtaja Esa Mänttäri sanoo, että yrittäjät ovat silti varovaisia tekemään uusia investointeja liiketiloihin.

– Kyselyitä toimitiloista tulee jonkin verran. Ihmiset ovat varovaisia laittamaan rahoja kiinni mihinkään pitkäaikaiseen. Hämmennys tulevaisuudesta on ollut suuri, vaikka nyt näyttääkin, että parempaan päin ollaan menossa.

Viljamaan ja Mänttärin mukaan Vantaan liike-elämä on kärsinyt etenkin lentoliikenteen rajusta pudotuksesta. Se on heijastunut suoraan muun muassa matkailu- ja kuljetusalaan ja muihinkin aloihin välillisesti.

– On arvioitu, että lentoliikenteen palautuminen koronaa edeltävään aikaa vie jopa 3–4 vuotta, sanoo Mänttäri.

Mänttäri toivoo, että positiiviset talousennusteet toteutuvat.

– Ehkä ole hieman pessimistinen, mutta mistään buumista ei voida vielä puhua.

Toimistoiksi kelpaavissa tiloissa käyttöaste on selvästi alhaisempi kuin liiketiloissa. Vantaalla tyhjän toimistotilan osuus oli vuonna 2017 noin 19 prosenttia. Vantaan yrittäjien toimitusjohtaja Esa Mänttäri arvioi, että koronan takia tyhjien toimistojen osuus kasvoi. Tiina Örn

Toimistotiloja korona on kohdellut rajummin kuin liiketiloja.

KTI Kiinteistötieto Oy:n Helsingille tekemän selvityksen mukaan Vantaalla toimistotiloista oli tyhjänä noin 19 prosenttia loppuvuonna 2017. Helsingissä luku oli 18 ja Espoossa yli 20 prosenttia.

Esa Mänttäri arvioi, että tyhjien toimistojen määrä on nyt selvästi suurempi, joskin yritykset ovat myös pitäneet kiinni toimistoistaan ja pyrkineet saamaan vuokriin alennuksia.

Liiketilat

Tyhjien tilojen osuus kasvoi Vantaalla

Vantaan kaupunginosakeskustojen elinvoima arvioitiin viime vuonna kelvolliseksi koronatilanteesta huolimatta. Etenkin tyhjien liiketilojen osuus oli pieni valtakunnallisesti vertailtuna. Tikkurilassa se oli 7,9 prosenttia, kun koko maan keskiarvo oli 11,5 prosenttia.

Tikkurilassa oli viime vuonna yhteensä 317 liiketilaa (298 vuonna 2019). Tyhjillään tiloista oli 7,9 prosenttia (5,0 prosenttia vuonna 2019).

Myyrmäessä liiketiloja oli 163 (166). Tyhjien tilojen osuus oli 10,4 prosenttia (9,6 %).

Korsossa liiketiloja oli 85 (81). Tyhjiä tilojen oli 14,1 prosenttia (12,4 prosenttia).

Koivukylässä liiketiloja oli 72 (70). Tyhjien tilojen osuus oli 13,9 prosenttia (10 prosentista).

Hakunilassa liiketiloja oli 44 (44). Tyhjien tilojen osuus laski 11,4 prosenttiin (11,6 prosenttia).

Martinlaaksossa liiketilojen määrä oli 51 (49). Tyhjiä tiloja oli 13,7 prosenttia (4,1 prosenttia).

Kivistössä liiketilojen määrä nousi 52:een (19). Tyhjien tilojen osuus oli 11,5 prosenttia (10,5 prosenttia).

Aviapoliksessa liiketiloja oli 38 (36). Niistä suljettiin tilapäisesti 15 (39 prosenttia).

Tiedot perustuvat Elävät kaupunkikeskustat -yhdistyksen selvitykseen, jossa on mukaan yli 40 Suomen kaupunkikeskustaa.

Elinvoimalaskenta suoritetaan määrittelemällä keskusta-alueet ja kartoittamalla näiden liiketilat käytön mukaan. Tuloksessa huomioidaan tyhjien liiketilojen määrä sekä se, moniko liike on auki myös lauantaisin.

Laskennassa ovat mukana liiketilat, joilla on ovi kadulle tai kauppakeskukseen sekä taajama-alueella suurmyymälät ja suurikokoiset vähittäiskaupan yksiköt.

Mitä vähemmän tyhjää liiketilaa on ja mitä enemmän lauantaisin palvelevia liikkeitä löytyy, sitä elinvoimaisempi keskusta on kyseessä.

Lähde: Elävät Kaupunkikeskustat ry. (EKK).

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut