Paljon uusia kasvoja, valtaosa valituista naisia, Liike Nyt ensi kertaa valtuustoon – Tutkija: Vantaan vaalitulos kertoo tyytymättömyydestä nykyiseen päätöksentekoon

Vantaan valtuustoon valituista 55 prosenttia on naisia. Vihreistä valtuustossa jatkavat muun muassa Vaula Norrena (vas.) ja Eve Rämö (oik.). Hanna Valtanen aloittaa uutena. Johanna Erjosalo

Tuomas Massinen

Kuntavaalien tulokset tuovat esille, että vantaalaiset haluavat nyt selvästi muutosta siihen, ketkä Vantaan asioista päättävät. Toisaalta ennätysalhainen äänestysprosentti kertoo siitä, että entistä useampaa ei kuntapolitiikka kiinnosta.

Näin arvioi vaalituloksia tarkastellut yleisen valtio-opin väitöskirjatutkija Theodora Järvi Helsingin yliopistosta.

– Tuloksissa heijastuu myös puolueuskollisuus: vaaleissa äänestivät lähinnä puolueiden vakaat kannattajat, Järvi sanoo.

Järven mukaan Vantaan vaalituloksissa on monta elementtiä, jotka paljastavat, että suuri osa asukkaista on tyytymättömiä nykymenoon. Kokoomus kiilasi SDP:n ohi ykköspuolueeksi, mitä on tapahtunut vain kerran aiemmin kuntavaaleissa, vuonna 2008.

Kolmossijalle yltänyt perussuomalaiset oli toinen iso vaalivoittaja Vantaalla.

Liike Nyt sai ensi kertaa valtuustoon edustajiaan.

Vaaleissa äänestivät lähinnä puolueiden vakaat kannattajat.

Lisäksi Vantaalla merkittävä osa, 46 prosenttia, valituista on uusia nimiä kuntapolitiikassa. Valtuustoon valitut ovat myös keskimäärin melko nuoria, 47-vuotiaita, kun koko maassa keski-ikä on 51.

Huomionarvoista on sekin, että 55 prosenttia Vantaan valtuustoon valituista on naisia. Perinteisesti miehet ovat saaneet naisia enemmän ääniä kuntavaaleissa. Valtuustojen naisistuminen näkyy myös Helsingissä, Espoossa ja Turussa.

–  Moni on voinut rohkaistua äänestämään naista, koska hallituksessakin on menestyneitä naisia. Toisaalta naisten osuutta voi kasvattaa sekin, että heitä oli aiempaa enemmän ehdolla, Järvi puntaroi.

Kokoomus oli Vantaalla ja muissa isoissa kaupungeissa erittäin vahvoilla. Järvi arvioi, että kokoomuksen veronkorotuksia vastustava talouspolitiikka puhuttelee nyt ihmisiä, sillä korona on pannut väkeä ahtaalle.

– Moni on varmasti sitä mieltä, ettei ainakaan nosteta veroja.

Järven mielestä kuntavaalituloksissa näkyy myös se, että kokoomus on valtakunnan oppositiopuolue.

– Kyse on normaalista syklistä: oppositiopuolueet saavat useimmiten vaaleissa enemmän ääniä kuin hallituspuolueet.

Theodora Järvi katsoo, että Vantaan vaalitulokset ovat linjassa koko maan tulosten kanssa. Tosin perussuomalaiset nousi Vantaalla enemmän kuin valtakunnallisesti, ja keskusta on Vantaalla pieni puolue. Helsingin yliopisto

Järvi uskoo, että perussuomalaisten menestys olisi voinut olla isompaakin Vantaalla, mutta varsinaisen vaalipäivän heikko äänestysaktiivisuus söi äänisaalista. Moni puolueen potentiaalinen äänestäjä ei lähtenyt uurnille.

– Alhainen äänestysaktiivisuus rokotti myös vihreitä. Sekä perussuomalaisilla että vihreillä on muita enemmän liikkuvaa äänestäjäkuntaa, jonka puoluesidonnaisuus ei ole yhtä vakaata kuin esimerkiksi kokoomuksen kannattajilla, Järvi arvioi.

Vihreät koki suurimman vaalitappion.

– Ilmastoasiat ovat jääneet toissijaisiksi, sillä viime aikoina on puhuttu enemmän koronasta ja taloudesta.

Vihreiden suosion laskua selittää Järven mielestä selvästi hallitusasema. Sama koskee SDP:tä ja vasemmistoliittoa.

Järvi pohtii myös, heikensikö pääministeri Sanna Marinin (sd.) aamiaiskohu demareiden vaalitulosta.

– Ehkä jonkinlaista vaikutusta on ollut. Tällaiset jäävät ihmisten mieleen luottamusta heikentävinä asioina.

Järven mielestä Vantaan suurimmat ääniharavat, Antti Lindtman (sd.) ja Sari Multala (kok.), olivat odotettuja nimiä.

Tutkija: Vaalien ajoitus pielessä

Väitöskirjatutkija Theodora Järvi pitää mielenkiintoisena Vantaan ennätysalhaista äänestysprosenttia. Se oli maan matalimpia, 48,4. Edellisissä kuntavaaleissa prosentti oli 52,3. Valtakunnallinenkin äänestysprosentti oli nyt historiallisen matala, 55,1.

– On vaikea sanoa, miksi äänestysprosentti oli tietyissä kunnissa matalampi kuin muissa, Järvi toteaa.

Ainakin kesäkuinen ajankohta oli Järven mielestä erityisen huono vaalien järjestämiseen.

– Moni on jo siirtynyt mökkeilemään, eikä äänestäminen jaksa enää innostaa. Monilla saattaa olla myös pientä väsymystä politiikkaa kohtaan. Kampanjat olivat ennätyspitkiä: koko kevät oli yhtä kampanjointia.

Siirry vaalien tulospalveluun

Kommentoi

Mainos: Helsingin Uutiset

Pääkaupungin keskusta on edelleen the place to be – katso tästä ytimen tarjonta

| Päivitetty

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut