Politiikan tutkija väläyttää Suomeen äänestyspakkoa – "Nykytilanne on monella tavoin ongelmallinen"

Politiikka: Kuntavaalien äänestysinto voi laskea tulevaisuudessa vielä nykyisestäkin. Kokenut tutkija yhdistäisi vaalien ajankohtia ja esittää äänestämisvelvollisuutta.

Alhainen äänestysaktiivisuus johtaa siihen, että vallankäytön hyväksyttävyys murenee, sanoo Pertti Timonen. Petteri Mäkinen

Mikko Välimaa

Valtio-opin dosentti Pertti Timonen sanoo, että äänestysaktiivisuuden nostaminen vaatii Suomessa rakenteellisia uudistuksia.

Varteenotettavin vaihtoehto olisi yhdistää kunta- ja eduskuntavaalien äänestys samaan ajankohtaan. Radikaalimpi keino olisi äänestyspakko.

Kukaan vakavasti otettava poliitikko ei ole äänestyspakkoa Suomeen esittänyt, mutta Timosen mielestä se on harkitsemisen arvoinen.

– Meillä on monia kansalaisvelvollisuuksia, kuten oppi- ja asevelvollisuus. Miksei meillä voisi olla äänestämisvelvollisuuskin.

EU-maista äänestyspakko on Belgiassa, jossa se Timosen mukaan on toiminut hyvin.

– Ainoa asia, josta siellä on valitettu, on, että äänestyspaikan lähellä ei ollut riittävästi parkkipaikkoja.

Belgiassa äänestyksen laistava voi saada sakkoja, jos hänellä ei ole esittää perusteltua syytä äänestämättömyydelle. Äänestysprosentti on Belgiassa ollut korkea; EU-vaaleissakin yli 90, kun Suomessa se jää EU-vaaleissa 40 kieppeille.

Alhainen äänestysaktiivisuus johtaa siihen, että vallankäytön hyväksyttävyys murenee. Nykytilanne on Timosen mukaan ongelmallinen, sillä aktiivisuudessa on isoja vaihteluita eri ryhmien välillä.

Alemmat sosiaaliluokat äänestävät harvemmin kuin hyvin pärjäävät kansalaiset. Miehet äänestävät laiskemmin kuin naiset ja nuoret laiskemmin kuin eläkeläiset.

– Tämä on monella tavoin ongelmallinen tilanne.

Timonen ei usko, että median ja poliitikkojen joka vaalien jälkeen toistama huolipuhe tuo mitään muutosta.

Usein väläytetty äänestysiän laskeminen voisi lisätä äänestystä jonkin verran juuri äänestysikään tulleiden ryhmässä, mutta lopulta sekään ei toimisi, arvioi Timonen.

– Äänestysprosentti voisi lopulta jopa laskea, sillä nuorten äänestysinto on yleisesti alhaista.

Sunnuntaina päättyneissä kuntavaaleissa äänestysprosentti jäi historiallisen pieneksi 55,1 prosenttiin.

Timonen veikkasi ennen vaaleja, että prosentti olisi 55. Hän sanoo, että hämmästyttävän hyvin osunut arvio perustui osin vuosien tuomaan ammattitaitoon ja osin hyvään onneen.

– Päädyin arvioon katsomalla normaalitilannetta, jossa 40 prosenttia ei äänestä. Nämä vaalit käytiin uudessa normaalissa, jossa ihmisiä oli kesämökeillä, ja myös korona vaikutti jonkin verran.

– Jos vaalit olisi pidetty ajallaan keväällä, äänestysprosentti olisi voinut olla alle 50, Timonen sanoo.

Jatkossa kiinnostus kuntavaaleja kohtaan voi pudota entisestään, sillä kuntapäättäjille jää sote-uudistuksen jälkeen yhä vähemmän valtaa.

– Olen todella huolissani siitä, miten kuntavaalien äänestysaktiivisuudelle tulevaisuudessa käy, sanoo Timonen.

Timosen kehotus vaalien yhdistämiseen olisi erityisen ajankohtainen nyt, sillä lähivuosina äänestäjiä uhkaa todellinen vaaliähky.

Mikäli sote- ja maakuntauudistus etenee, on ensi vuonna edessä ensimmäiset maakuntavaalit.

Niiden jälkeen on eduskuntavaalit 2023 ja presidentinvaalit 2024.

– Maakuntavaalien toteutuminen ei ole vielä varmaa, mutta vaaliähkyä voi tulla, Timonen sanoo.

Entä uskooko Timonen, että poliitikot ottavat hänen neuvostaan vaarin ja ryhtyvät rakenteellisiin uudistuksiin? Äänestyspakon osalta hän on hyvin epäileväinen.

– Ei ainakaan minun elinaikanani, sanoo 78-vuotias konkari.

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki

Asiakkaiden onnistuminen on työn suola

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut