Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Myyrmäen uusitun yleisurheilukentän juoksu- ja vauhdinottoradat jo käytössä – pinnoitteessa hauska yhtymäkohta kentän pääkäyttäjään

Myyrmäen yleisurheilukentän remontti on valmis. Nurmialuetta ei tosin saa vielä käyttää, mutta rata- ja vauhdinottoalueet loistavat tuoretta sinisyyttä – sattumalta areenan pääkäyttäjän, Vantaan Salamoiden, väriä.

Heittolajit ovat nurmikon keskenkasvuisuuden vuoksi vielä pannassa suuren remontin jäljiltä, eikä jalkapalloilijoillakaan siis ole vielä pitkään aikaan areenalle asiaa.

Mutta Vantaan Salamoiden yleisurheilijat nauttivat juoksuratojen ja vauhdinottoalueiden uusituista pinnoitteista.

Juoksuradoilla ja pituushyppypaikan vauhdinottoradalla on nyt polyuretaanipinnoite, keihäänheitto-, korkeus- ja seiväspaikoilla mondo.

– Kenttäremontin osittainenkin valmistuminen helpottaa jo tilannetta huomattavasti, huokaa Salamoissa nuoria pitkään valmentanut ja tällä hetkellä 14–18-vuotiaiden ryhmän juoksuvalmennuksesta vastaava Pasi Kanerva.

– Olemme joutuneet tilapäisesti harjoittelemaan monessa eri paikassa, muun muassa Helsingin puolella Eläintarhassa ja Pirkkolassa. Suurin osa teini-ikäisistä urheilijoistamme asuu kuitenkin Myyrmäessä tai sen ympäristössä, eikä kuljetuksia kauemmas ole aina helppo järjestää.

Myyrmäen kentän entinen pinnoite oli vanha ja aikansa elänyt.

– Myyrmäki on pääasiassa harjoituskenttämme, mutta toki täälläkin on muutamia kisoja, Kanerva kertoo.

– Tämä uusi, pehmeämpi pinnoite säästää urheilijoiden jalkoja. Kun harjoittelee useamman kerran viikossa, on tärkeää, että alusta on hyvä. Toki harjoitteita tehdään paljon myös hiekalla ja nurmella, mutta etenkin pikajuoksijoille on tärkeää saada tuntumaa rataan ja kilpailunomaista harjoittelua, Kanerva korostaa.

Ronja Väliheikki, 14, on harrastanut yleisurheilua Salamoissa neljä vuotta. Hän yleisurheilee vielä monipuolisesti, mutta vahvimmat lajit ovat kolmiloikka ja pituushyppy.

– Aiempi alusta oli kova ja kulunut, tämä on kimmoisa ja selvästi ystävällisempi jaloille, Väliheikki toteaa.

Kartanonkoskella asuvan, elokuussa Veromäen koulun kahdeksannen luokan aloittavan Väliheikin tärkein tavoite tälle kesälle on rikkoa kolmiloikassa ikäluokan SM-kisaraja 9,90. Omasta tämän hetken ennätyksestä siihen on matkaa puolisen metriä.

– Kisat ovat elokuun alussa Kokkolassa. On tässä vielä aikaa, Väliheikki tuumii.

Sprintteri Elias Junno, 18, kisaa nyt ensimmäistä kauttaan aikuisten sarjassa. Hän on yleisurheillut Salamoissa kutakuinkin 10-vuotiaasta. Junno pyrkii spurttailemaan Salamoiden pikajuoksutähden Riku Illukan jalanjäljillä niin 100:lla kuin 200 metrillä.

– Nyt pystyy pitkästä aikaa treenaamaan kunnolla. Viime kesänä ei ollut juurikaan kisoja, ja talvikaudella oli käytävä harjoittelemassa monessa eri paikassa, Junno kertoo.

– Tämä uusi pinnoite tuli todellakin tarpeeseen. Pehmeä alusta aiheuttaa jaloille paljon vähemmän rasitusta kuin se entinen. Eikä väri ole onneksi enää sellainen tylsä oranssi vaan ”salamansininen”.

Kaivokselassa asuva Junno kirjoitti vastikään ylioppilaaksi Vaskivuoren lukiosta ja ehti jo käydä Metropolian pääsykokeissa tavoitteenaan opiskella tuotantotaloutta.

– Tuloksia odotellaan niistä, ja yleisurheilussa on nyt tavoitteena päästä kisakuntoon. Kalevan kisojen rajat ovat vielä liian kovat minulle. Mutta pikajuoksu on niin hauskaa, että haluan yhä harrastaa ja kilpailla.

– On hyvä, että kentän pehmeä polyuretaanipinta on ystävällinen jaloille, mutta se ei ehkä ole sitten niin nopea, Salamoiden puheenjohtaja Jani Merimaa aprikoi.

– Toki keihäspaikalla ja seiväspäädyssä on mondo. Se on kovempi ja tarjoaa alustan huipputulosten tekoon. Eli vaikuttaisi siltä, että kenttä on hyvä yhdistelmä treenikenttää ja Kultainen keihäs -kisakenttää.

Säännöllisten käyttäjien kannalta hyviä uudistuksia kentässä on myös se, että pituuslaatikkoon mahtuu hyppäämään kahdella kaistalla ja keihäänheittopaikkoja on kaksi vierekkäin.

– Näin ollen treeneissä saadaan tehtyä enemmän suorituksia ja oman vuoron odottelua on vähemmän, puheenjohtaja Merimaa kiteyttää tyytyväisenä.

Lue myös:

Myyrmäen yleisurheilukenttä saa kasvojenkohotuksen – kauan odotettu kunnostus alkaa syksyllä