Kivistö tuplasi valtuustopaikkansa, mutta moni muu kaupunginosa jäi ilman edustajaa – päättäjiä valittiin eniten Itä-Vantaalta

Vaalit: Vantaalaiset eivät äänestäneet vain oman kaupunginosansa tai suuralueensa ehdokkaita.

Ensi elokuussa aloittavassa Vantaan uudessa kaupunginvaltuustossa istuu eniten kivistöläisiä. Kivistössä asuvia ehdokkaita meni läpi kuusi, joista neljä on uusia valtuutettuja.

Vuoden 2017 kuntavaaleissa Kivistö sai kolme valtuutettua. Silloin kaupunginosan asukasluku oli runsaat 2 000 vähemmän kuin nyt.

Vantaalla on 61 kaupunginosaa, joista noin puolesta valittiin valtuutettu uuteen valtuustoon. Ilman omaa valtuutettua jäivät muun muassa Riipilä, Rajakylä, Keimola ja Rekola.

Viisi valtuustopaikkaa tuli Myyrmäen sekä Tikkurilan kaupunginosiin ja neljä valtuutettua valittiin Tikkurilan kupeesta Simonkylästä.

Kolme valtuutettua meni läpi Ylästöstä, Nikinmäestä, Viertolasta ja Korsosta. Kahden valtuustopaikan kaupunginosia ovat Kuninkaanmäki, Vapaala, Hämeenkylä, Pakkala, Havukoski, Martinlaakso, Hakunila ja Hiekkaharju.

Valtuustopaikkoja on yhteensä 67, jotka jakautuivat Itä-Vantaan eduksi 38–29, kun "rajana" pidetään suurin piirtein Tuusulanväylää.

Kaupungin tasapuolinen kehittäminen on järkevää.

Kivistössä asuvat kuusi valtuutettua edustavat viittä puoluetta. Valtuuston suurimmaksi puolueeksi nousseesta kokoomuksesta valtuutettuja on kaksi ja SDP:stä, perussuomalaisista, keskustasta sekä RKP:stä kustakin yksi.

Susanna Kaiju (kok.) valittiin valtuustoon ensimmäisellä yrityksellä. Vuodesta 2008 lähtien Kivistössä asunut Kaiju sanoo, että päätöksiä tehdään valtuustossa yhteistyöllä, mutta oman kaupunginosan asioitakin on ajettava.

Kivistössä kiperin asia on pysäköintiongelmat, joihin Kaijun mukaan pitää saada muutosta. Palveluiden puutteestakin asukkaat ovat kärsineet, mutta ainakin liike- ja palvelukeskuksen suhteen asiat näyttävät nyt paremmilta. Keskuksen pitäisi valmistua ensi vuoden lopulla.

Kaiju kertoo, että kaikki Kivistön suuralueelta valitut valtuutetut pohtivat jo yhteistyön tekemistä. Kivistön suuralueelta meni läpi seitsemän valtuutettua, kun seutulalainen kokoomuksen Otso Kivimäki lasketaan mukaan.

Kun vertaillaan suuralueita, jotka muodostuvat kaupunginosista, valtuutettuja rohmusivat eniten väkirikkaimmat suuralueet Tikkurila ja Myyrmäki.

Kaupungin tasapuolinen kehittäminen on järkevää.

Lähes 60 000 asukkaan Myyrmäen suuralue sai valtuustoon yhteensä 15 valtuutettua ja vajaan 50 000 asukkaan Tikkurilan suuralue 17.

Hakunilan ja Korson suuralueilta päättäjiksi valittiin kummastakin kahdeksan ehdokasta. Aviapolis saa yhteensä kuusi valtuutettua ja hännänhuippuna Koivukylän suuralue viisi.

Lue myös: Ylästössä Vantaan aktiivisimmat äänestäjät – näillä alueilla äänestettiin laiskimmin

Vaalituloksista näkee, että vantaalaiset eivät äänestäneet vain oman kaupunginosansa tai suuralueensa ehdokkaita. Vuonna 2005 ensimmäisen kerran valtuustoon valittu ja viidettä valtuustokauttaan aloittava Sirkka-Liisa Kähärä (sd.) tietää, että ehdokkaan valinnassa voi vaikuttaa myös muun muassa ehdokkaan ammatti.

Tunnettuudellakin on vaikutusta, vaikka ehdokas ei aivan samoilla nurkilla äänestäjän kanssa asuisikaan. Suurimmat ääniharavat, kansanedustajat Antti Lindtman (sd.) ja Sari Multala (kok.), saivat ääniä joka puolelta Vantaata eivätkä vain kotikaupunginosistaan Tikkurilasta ja Kuninkaanmäestä tai suuralueilta Tikkurilasta ja Hakunilasta.

Kähärä toteaa, että kaupunginvaltuusto ja -hallitus sekä lautakunnat päättävät koko Vantaan asioista ja siinä tarvitaan yhteistyötä yli puoluerajojen. Esimerkkinä hän mainitsee valtuuston päätöksen Elmon uimahallista ja urheilupuistosta.

– Kaupungin tasapuolinen kehittäminen on järkevää.

Havukoskella asuva Kähärä sanoo, että oman kaupunginosan asioita on silti hyvä pitää esillä.

Lue myös:

Ehdokkaiden kotipaikat

Suuralueella enemmän merkitystä kuin kaupunginosalla

Jotkut kuntavaalien ehdokkaista ilmoittivat vaalimainoksissa kotipaikakseen vain suuralueen nimen eivätkä kaupunginosaa. Syynä voi olla se, että ehdokas ei halunnut siitä julkista tietoa tai antaa sen vaikuttaa äänestäjään.

Tai sitten ollaan vain suurpiirteisiä: Korso kuin Korso, vaikka asuttaisiinkin sen suuralueeseen kuuluvassa Matarissa.

Myös Tikkurilan suuralueen kaupunginosista Viertola Talvikkitien länsipuolella jää usein erikseen mainitsematta.

Kartanonkosken ehdokkaat käyttävät ehkä mieluummin asuinalueensa tunnettua nimeä kuin kaupunginosan eli Pakkalan nimeä. Samoin kuin myyrmäkeläiset Louhelaa.

Siirry vaalien tulospalveluun

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki Business Vantaa

Yrittäjä, älä huoli huomisesta! Vantaalla valmistaudutaan jo tulevaisuuteen

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut