Ympäristö: Otsonointi- tai aktiivihiiliteknologialla lääkejäämät saataisiin puhdistettua. Se vaatisi miljoonien investointeja.
Vantaanjoen vesistöä rasittavat useista lääkkeistä ja hormonivalmisteista aiheutuvat päästöt. EU-rahoitteisen CWPharma-tutkimusprojektin mukaan osa päätöistä on merkittäviä.
Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden mukaan Vantaanjoessa ja sen sivujoissa on muassa kipulääkkeiden, kipugeelien ja antibioottien jäämiä sekä estroni- ja noretisteroni-naishormonia.
Osa lääkejäämistä ylittää haitattomana pidetyt pitoisuudet, mutta joen virkistyskäyttö ja kalastus on silti turvallista.
– Virkistyskäyttöön (jäämillä) ei ole vaikutusta. Löydetyt pitoisuudet ovat pieniä verrattuna esimerkiksi yhteen ibuprofeiinitablettiin, sanoo johtava tutkija Noora Perkola Suomen ympäristökeskuksesta.
Lääkeaineiden jatkuva kertyminen Vantaanjokeen ja Itämereen voi kuitenkin olla tutkijoiden mukaan hyvin haitallista ympäristölle.
Vantaanjoen näytteissä kipugeeleissä käytetyn diklofenaakin ja antibioottina käytetyn klaritromysiinin pitoisuudet ylittivät haitattomaksi arvioidut pitoisuudet.
Helsingin Viikinmäessä puhuttaisiin useiden miljoonien eurojen investoinneista.
Lisäksi puhdistetusta jätevedestä mitattiin tutkija Katri Siimeksen mukaan huolestuttavan paljon erytromysiiniä ja ibuprofeenia.
– Ne ovat kaikki yleisesti käytettyjä lääkeaineita, joihin jätevedenpuhdistus ei juurikaan tehoa, sanoo Siimes ympäristökeskuksen tiedotteessa.
Tutkimus käsitti useita vesistöjä seitsemässä Itämeren rannikkovaltiossa.
Tarkastelluista yhteensä 75 aineesta 12 todettiin riskiyhdisteiksi, joiden haitattomaksi arvioitu pitoisuus ylittyi ainakin yhdessä näytteessä.
– Valtaosassa, eli 75 prosentissa joki- ja rannikkovesinäytteitä ainakin yhden lääkeaineen pitoisuus oli suurempi kuin ympäristön kannalta turvalliseksi määritetty pitoisuus. Tulos osoittaa, että lääkeaineiden ja hormonien aiheuttama ympäristökuormitus on laaja ja merkittävä, sanoo Katri Siimes tiedotteessa.
Tutkimushanke suosittaakin useita toimenpiteitä jäämien vähentämiseksi. Vuosittaisilla tiedotuskampanjoilla voitaisiin tutkijoiden mukaan vähentää joidenkin ympäristön kannalta ongelmallisten lääkkeiden käyttöä. Lisäksi lääkejätteen keräämistä ja hävittämistä pitää parantaa.
Tutkijat ehdottavat, että jokaisessa Itämeren alueen valtiossa pitäisi olla keräysjärjestelmä kaikille kotitalouksissa käyttämättä jääneille lääkkeille. Lisäksi terveydenhuoltolaitokset ja suuria määriä lääkejätettä tuottavat eläintilat pitäisi velvoittaa toimittamaan lääkejäte jätteenkäsittelylaitokselle.
Tehokas mutta varsin hintava keino olisi jäteveden puhdistuksen tehostaminen.
Noora Perkolan mukaan Suomessa se tarkoittaisi uusien otsonointi- tai aktiivihiililaitteistojen asentamista puhdistamoille. Pohjoismaiden suurimmassa jätevedenkäsittelylaitoksessa Helsingin Viikinmäessä puhuttaisiin alustavan arvion mukaan noin 150 miljoonan euron investoinneista, koska uusi tekniikka pitäisi louhia kallion sisään. Vantaanjoen vesistön yläjuoksulla Riihimäen ja Hyvinkään puhdistuslaitoksilla kulut olisivat pienemmät, mutta niissäkin miljoonaluokkaa, arvioi Perkola.
EU-hanke suosittaa, että isoilla yli 250 000 asukasvastineen laitoksilla uudet puhdistuslaitteet otettaisiin käyttöön 2030 mennessä ja pienemmillä laitoksilla viimeistään 2040.
Lisäksi hanke esittää lupaprosessien kehittämistä, lääkeainejäämien seurannan tiivistämistä sekä uusien riskianalyysien tekemistä.
Oikaisu kello 13.58: Tarkennettu Viikinmäen jätevedenpuhdistamon lisäinvestointien tarvetta. Kyse olisi alustavan arvion mukaan 150 miljoonan euron investoinneita.