Kimmo Kiljunen puhuu 70-vuotishaastattelussa Vantaan ratikasta, parkkisakoista ja Suomen hävittäjähankinnasta – "Sidotaanko Suomi osaksi suurvaltojen pelotejärjestelmää"

Henkilö: Ikääntyvät ovat voimavara, sanoo Vantaan Länsimäessä asuva kansanedustaja Kimmo Kiljunen.

Kimmo Kiljusen ekspertiisiin mahtuvat myös valtioiden liput. Syntymäpäivähaastettelua varten hänet kuvattiin Pikkuparlamentin pihalla lipputankojen lomassa. Taustalla pilkottaa työpaikka eduskunnassa. Johanna Erjonsalo

Mikko Välimaa

Nyt täytyy sanoa, että ikä ei miestä paina.

Kansanedustaja Kimmo Kiljunen saapuu syntymäpäivähaastatteluun aurinkoiseen Pikkuparlamentin puistoon Helsinkiin iloisesti tervehtien. Takana on aamurutiineihin kuuluva lenkki kotona Länsimäessä.

Kansanedustajan puhe tarttuu nopeasti päivänpolitiikan kiemuroihin, ja numerot, tilastot sekä puntaroidut argumentit pulpahtelevat nopeina mutta hiottuina.

Vilkkautta piisaa kuin karjalaisessa pitäjässä, eikä se ole sattumaa.

– Olen syntynyt Ruokolahdella. Äidin ja isän suku on Kannakselta. Kun Riitta Uosukainen oli eduskunnassa, tapasimme jutustella, miten hitaasti muiden puhe täällä käy, Kiljunen sanoo muistellen kokoomuslaista ex-kollegaansa.

Kiljunen tunnetaan kokeneena SDP:n kansanedustajana. Vantaalaiset yhdistävät hänet ennen muuta Länsimäkeen, jonne Kiljunen muutti perheineen 1980 asuttuaan Britanniassa.

Olenko esimerkiksi minä taakka kansantaloudelle. Tai onko presidentti Niinistö sellainen.

– Se oli tyypillinen tilanne monelle vantaalaiselle perheelle. Isot asunnot Helsingissä olivat kalliita ja Länsimäestä löytyi sopiva rivitalo. Meillä oli kolme lasta ja neljäs oli syntymässä, Kiljunen muistelee.

Muutto Länsimäkeen teki kansainvälisestä politiikasta kiinnostuneesta Kiljusesta myös paikallispoliitikon. Uudesta lähiöstä puuttuivat nimittäin kaupungin palvelut, joita vaatimalla Kiljunen nousi Vantaan valtuustoon 1984 vaaleissa.

– Uhkasimme, että liitämme Länsimäen Helsinkiin, jos palveluita ei tule. Se tepsi.

Vantaalaiset yhdistävät Kimmo Kiljusen ennen muuta Länsimäkeen, jonne Kiljunen muutti perheineen 1980 asuttuaan Britanniassa. Johanna Erjonsalo

Kiljusen valtuustoura on jatkunut katkeamatta 1985 lähtien. Ura kuuluu pisimpiin valtuuston historiassa. Hakunilan alueen puolta hän pitää tiukasti ja sanoo, että Vantaalle kaavailtu ratikka on itävantaalaisille elintärkeä.

– Hakunila on ainoa alue, joka ei ole raideliikenteen piirissä. Ratikka ei liittäisi meitä vain Tikkurilaan, vaan myös kauemmas länteen. Se olisi Vantaan uusi selkäranka.

Ratikan vastustajille Kiljunen sanoo, että investointi on panostus tulevaisuuteen, eikä suinkaan syömävelkaa.

– Ratikan kulut tulisivat tuleville asukkaille, mutta tulevat asukkaat siitä myös hyötyisivät.

Länsimäki on pääkaupunkiseudun monikulttuurisin asuinalue. Vieraskielisten osuus on jo 46 prosenttia.

Kotiseutunsa kehittymistä Kiljunen katselee maailmaa nähneen tutkijan, poliitikon – ja ihmisen – silmin.

– Sopeudumme toinen toisiimme. Tunnistamme kulttuuriset erot, ja yhteiselo on harmonista, Kiljunen sanoo.

Kiljusen tärkei s iin teemoihin kuuluvat ikäihmiset, joihin kohdistuva jatkuva puhe "heikkenevästä huoltosuhteesta" suuresti kismittää häntä.

Konkari sanoo olevansa kävelevä esimerkki siitä, että yli 65-vuotiaat ovat tuottelias osa kansantaloutta.

– Huoltosuhteesta puhuttaessa unohdetaan, että noin 100 000 yli 65-vuotiasta käy töissä. Yli 65-vuotiaisiin kohdistuvien ikäsidonnaisten menojen osuus on lisäksi vain 25 prosenttia, mikä liki main vastaa heidän osuuttaan väestöstä, Kiljunen pudottelee tilastoja.

– Olenko esimerkiksi minä taakka kansantaloudelle. Tai onko presidentti Niinistö sellainen, Kiljunen sanoo.

Kiljusen harmiksi hänen tekemänsä lakialoite eläkeläisten taitetun indeksin korjaamisesta näyttää hautautuvan eduskuntaan, kuten monille yksittäisille lakialoitteille käy.

Sen sijaan hänen toinen tuore aloitteensa pysäköinninvalvonnan ottamisesta tiukemmin julkisiin käsiin sai taakseen 122 kansanedustajaa ja näyttää etenevän syksyllä.

Jos aloite etenee laiksi, yksityisten parkkifirmojen rahastukselle saadaan suitset, Kiljunen sanoo.

– Jatkossa kunta voisi yhä antaa pysäköinninvalvonnan firmalle, joka saisi kuitenkin maksun vain tehdystä työstä eikä sakkojen määrästä.

Reissumies ja Oma maa mansikka -teos. Maailman turut kolunnut kansanedustaja pysähtyi hetkeksi Pikkuparlamentin edessä olevan Jukka Lehtisen taideteoksen (2007) eteen. Johanna Erjonsalo

Kiljunen on myös erittäin tuottelias tietokirjailija. Haastattelua edeltävänä päivänä on ilmestynyt hänen toimittamansa Suomen hävittäjähankintaa ruotiva teos.

Kirjoittajien joukossa on eturivin kansainvälisen politiikan tutkijoita sekä entisiä sotilaita.

Kiljusen mukaan kirjan tärkeimpänä teesinä on vaatia avoimuutta miljardihankinnan kuluihin koko elinkaaren ajalta.

Kiljunen muistuttaa myös, että valinnassa yhdysvaltalaisten ja eurooppalaisten hävittäjien välillä on kyse myös painavasta sotilaspoliittisesta ratkaisusta.

– On kyse siitä, hankitaanko Suomen ilmavoimille kapasiteettia puolustaa omaa maata vai sidotaanko Suomi osaksi suurvaltojen pelotejärjestelmää. Mikäli tosipaikka tulee, Suomi on jälkimmäisessä tapauksessa ottamassa iskua vastaan eturintamassa.

Oikaisu 30.6. klo 10.40: Jutussa kerrottiin aluksi virheellisesti, että Kimmo Kiljunen olisi pitkäaikaisin vantaalaisvaltuutettu. Häntä kauemmin Vantaan valtuustossa on istunut kuitenkin Jaakko Laakso (vas.), jonka ura kesti 1973–2012. Myös Jari Sainion (sd.) vuonna 1981 alkanut valtuustoura on pitkä, mutta osa siitä on mennyt varavaltuutettuna.

70 vuotta

Kansanedustaja Kimmo Kiljunen

Syntynyt 13.6.1951 Ruokolahdella.

SDP:n kansanedustaja 1995–2011 ja uudelleen keväästä 2019 alkaen.

Vantaan kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1985. Valtuuston puheenjohtaja 2005 alkaneella kaudella.

Valtiotieteiden tohtori, väitöskirja Sussexin ylipistosta 1983.

Julkaissut ja ollut mukana julkaisemassa 24 tietokirjaa. Uusin teos, Raportti uusien hävittäjien hankinnasta (Into), ilmestyi viime viikolla.

Toiminut Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) parlamentaarisen yleiskokouksen varapuheenjohtaja sekä kansainvälisenä vaalitarkkailijana. On Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Euroopan neuvostossa.

Neljä aikuista lasta ja viisi lastenlasta edellisestä avioliitosta.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut