Eeva Nurminen, 64, on kuunnellut työssään elinkautisvankien huolia ja mietteitä – "Tekoa ei tarvitse hyväksyä, mutta ihmisen voi"

Pian eläkkeelle jäävä päihde- ja kriminaalityön diakoni kertoo, että työ on lisännyt hänen arvostustaan ja ymmärrystään ihmisyyttä kohtaan.

Vantaan vankila on Eeva Nurmiselle tuttu paikka. Päivi Tuovinen

Tuomas Massinen

Pysähdy ja ihmettele. Tätä mottoaan Eeva Nurminen, 64, on vaalinut kohdatessaan vankeja, päihteidenkäyttäjiä ja heidän läheisiään Vantaan seurakuntayhtymän päihde- ja kriminaalityön diakonina.

– Pysähtyminen on sitä, että kun kohtaan ihmisen, olen vain häntä varten. Ja niin kauan kuin ihmettelen, ei tule rutiinia työhön siten, että ottaisin ihmisen asian kevyesti. Jokainen tapaus on ainutkertainen, Nurminen sanailee.

Nurminen on tehnyt päihde- ja kriminaalityötä Vantaalla 22 vuotta ja sitä ennen 10 vuotta Helsingin Diakonissalaitoksella. Hän kiinnostui alasta diakoniopintojen työharjoittelujen myötä 1980-luvun lopulla.

Työssään hän on ohjannut vankien ja päihteidenkäyttäjien ryhmiä ja keskustellut heidän kanssaan heitä askarruttavista asioista.

Vankilakäynnit ovat olleet osa Nurmisen arkea.

– Vangeilla on huolta perheestä, osa miettii vapautumiseen liittyviä asioita. Yksi pohtii elämänsä kulkua, toinen suunnittelee päihdekuntoutusta. Työni on pitkälti keskustelua ja asiakkaan ohjaamista oikeille luukuille, Nurminen kuvaa.

Kun on kuullut ihmisen elämäntarinan, pystyy suhteuttamaan hänen tekonsa paremmin.

Usein hänelle on tullut tunne, että hän pystyy auttamaan ihmistä.

– Voin ainakin ohjata ihmisen avun piiriin.

Eeva Nurminen työskentelee normaalisti Tikkurilan kirkon tiloissa, mutta korona-aikana hän on ollut pääosin etätöissä. Eeva Nurmisen kotialbumi

Nurminen luonnehtii työtään "hirveän mielenkiintoiseksi mutta haastavaksi".

– Haastavaa on ollut se, kun on kohdannut ihmisiä, joilla on monia vaikeuksia. Raskainta, varsinkin päihdetyössä, on ollut se, kun on tullut nuorten kuolemia.

Nurmisen mukaan työn ansiosta hän on voinut tutustua hyvin erilaisiin ihmisiin ja kuulla monenlaisia elämäntarinoita.

– Nämä kohtaamiset ovat vahvistaneet näkemystäni siitä, että elämä ei aina mene suunnitelmien mukaan. Ihminen ei ole yhtä kuin tekonsa, vaan siihen vaikuttavat niin monet asiat, Nurminen huomauttaa.

– Itselleni on ollut koskettavaa, että ihmisille on sattunut niin paljon varhaislapsuudessa asioita, jotka ovat vaurioittaneet ihmisyyttä. Tieto lapsuuden kokemuksista on antanut kauheasti ymmärrystä vangin tai päihteidenkäyttäjän tilanteeseen.

Työ on lisännyt Nurmisen ihmistuntemusta ja lujittanut näkemystä ihmisarvosta.

– Olemme kaikki yhtä arvokkaita, mutta kaikkien lähtökohdat eivät ole samanlaiset.

Kirkkaimmin Nurmiselle ovat jääneet mieleen tapaukset, joissa vanki on ryhtynyt hakemaan elämänmuutosta tosissaan.

– Joskus kuulee, kuinka vanki on aloittanut kuntoutuksen ja terapian vankilassa, ja sen jälleen elämä on lähtenyt kulkemaan normaaleja latuja. Silloin tällöin olen saanut vangeilta viestejä, että hyvin menee ja perhe on perustettu. Tällainen antaa jaksamista työhön.

Joidenkin vankien kanssa Nurminen on kulkenut pitkän matkan, vuosikausia.

– Elinkautisvangit ovat pärjänneet vaihtelevasti. Jokin aika sitten vapautui vanki, joka opiskeli ammatin, sai töitä ja elämä sujui mallikkaasti.

Nurminen ei halua tietää heti vangin tekemää rikosta.

– Haluan ensin luoda suhteen häneen. Kun on kuullut ihmisen elämäntarinan, pystyy suhteuttamaan hänen tekonsa paremmin. Tekoa ei tarvitse hyväksyä, mutta ihmisen voi.

Nurminen uskoo, että jossain vaiheessa ihminen joutuu käsittelemään perinpohjaisesti tekonsa.

– Tiedän, että jotkut ovat halunneet kohdata uhrin tai omaiset. Saattaa olla myös niitä, jotka eivät kadu.

Nurminen jää virallisesti eläkkeelle syyskuussa.

– Vantaalla on ollut hyvä olla töissä, kun on hyvät työtoverit ja esimiehet.

Nurminen muutti vastikään Järvenpäästä juurilleen Kouvolaan, jossa hän varttui ylioppilaaksi asti. Eläkkeellä on aikaa kirjoitus-, käsityö- ja valokuvausharrastuksille. Nurminen sai työyhteisöltään läksiäislahjaksi kameran. Hän on sopinut ystävänsä kanssa, että he ottavat joka päivä yhden merkittävän kuvan.

– Jää nähtäväksi, millaisia kuvauskohteet ovat. Se on sitä, että pitää pysähtyä ja ihmetellä.

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki Business Vantaa

Yrittäjä, älä huoli huomisesta! Vantaalla valmistaudutaan jo tulevaisuuteen

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut