Korona: Tuomas Aivelo odottaa, että THL julkaisee mallinnukset siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, jos koronarajoituksia päätetään höllentää.
Tautiekologi Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta sanoo, että koronarokotusten antamista pitää Suomessa jatkaa ripeää tahtia, vaikka rokottamiselle asetetut strategiset tavoitteet saavutettaisiinkin jo heinäkuun aikana.
Aivelo pitää kuitenkin hyvänä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) virittämää keskustelua siitä, voitaisiinko Suomessa alkaa elää koronan kanssa vapaammin, vaikka virus leviää väestössä.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoi tiistaina MTV:n uutisissa, että Suomen koronarokotusohjelman strategiset tavoitteet saavutetaan parin viikon päästä. Tällä Nohynek viittasi siihen, että tietyt riskiryhmät sekä 50–60-vuotiaat suomalaise on rokotettu kahteen kertaan.
Nohynekin mukaan seuraavaksi olisikin päätettävä, halutaanko myös lievät covid-tapaukset estää, vai voidaanko koronan kanssa alkaa elää vapaammin.
Tuomas Aivelon mukaan ennen keskustelua rajoitusten purkamisesta, THL:n pitäisi julkaista mallinnuksia rajoitusten purkamisen vaikutuksista.
– Keskustelu on mielekästä vasta, mikäli saamme THL:stä arviot siitä, miten rajoitusten purkaminen vaikuttaisi. Sen jälkeen voitaisiin pohtia, mikä on hyväksyttävä määrä kuolleita ja kuinka paljon terveydenhuoltoa voidaan koronalla rasittaa, tutkijatohtori Aivelo sanoo.
Rokotusten ansiosta sairaalahoitoon joutuvien määrä voidaan painaa 1–5 promille tasolle.
Tautiekologi Tuomas Aivelo
Aivelo huomauttaa, että kaikkia ryhmiä ei heinäkuun jälkeenkään ole vielä rokotettu kahteen kertaan. Lisäksi rokotekattavuudessa on eroja.
– Tietyissä ryhmissä, kuten joissakin maahanmuuttajaryhmissä, rokotteita on otettu vähemmän kuin väestössä keskimäärin. Suurissa kaupungeissa voi olla myös kaupunginosakohtaista vaihtelua, Aivelo sanoo.
– Tällöin pitää miettiä, onko reilua antaa viruksen levitä yhteiskuntaan. Kyse on yhdenvertaisuudesta. Lisäksi on mietittävä, kuinka hyväksyttävänä pidämme covid-tautin pitkäaikaisoireiden mahdollista lisääntymistä.
Rokotusten ansiosta covic-taudin voi sairastaa hyvin lievin oirein. Nohynek sanoi MTV:lle, että osa tartunnan saaneista rokotetuista ihmisistä ei saa tartunnasta mitään oireita.
Toistaiseksi osa koronarajoituksista on Nohynekin mukaan vielä tarpeen. Samaa mieltä on Tuomas Aivelo.
Olennaista Aivelon mukaan on yhä jatkaa rokotuksia.
– Pitää rokottaa, rokottaa ja rokottaa. Vaikka uusia variantteja tulee, ovat rokotukset tähän asti antaneet suojaa kaikkia niitä vastaan.
Rokotusten tehokkuudesta kertoo arvio, jonka mukaan ilman rokotuksia muutama prosentti väestöstä joutuisi sairaalahoitoon. Rokotusten ansiosta määrä voidaan painaa 1–5 promillen tasolle.
– Rokotukset antavat brittiarvioiden mukaan noin 90–98 prosentin suojan, Aivelo tiivistää.
Rokotusten edetessä alaikäisiin monessa perheessä pohditaan, uskaltaako lapsen antaa ottaa rokotteen.
Monen vanhemman mielessä on sikainfluenssarokotteiden aiheuttamat narkolepsiatapaukset 2010-luvun alusta.
Aivelo sanoo luottavansa suomalaisviranomaisten arviointikykyyn siitä, että koronarokote on turvallinen myös lapsille.
– Varmasti THL:ssäkin takaraivossa on narkolepsiatapaukset. Itse luotan heidän arvioonsa koronarokotteen turvallisuudesta, sanoo Aivelo.