Raviurheilusta ja hevospelaamisesta on käyty vuosikymmenten varrella valtakamppailua, jossa valtiovalta on nyt tukevasti niskan päällä.
Valtio ei ollut 1900-luvun alussa kiinnostunut raviurheilusta ja hevospelaamisesta, mutta ravipelaamisen nopea kehitys ja Suomen kaupungistuminen 1900-luvun lopulla muutti suunnan. Kehityksen huipennus oli rahapelifuusio vuonna 2017, jolloin valtio otti ravivaltikan kokonaan itselleen.
Tätä mieltä on yhteiskuntatieteiden maisteri Matti Mahlamäki, jonka väitöskirja tarkistettiin Tampereen yliopistossa kaksi viikkoa sitten.
— Hevostalous moninaisine ilmiöineen ei ole yhteiskunnasta erillinen saareke – päinvastoin, monet hevoskentän signaalit ennakoivat koko yhteiskunnan tulevaa kehitystä, toteaa Matti Mahlamäki Tampereen yliopiston tiedotteessa.
Mahlamäki tunnetaan myös Tampereen Teivon raviradan pitkäaikaisena toimitusjohtajana ja nykyisenä hallituksen puheenjohtajana.
Mahlamäen mukaan valtiovalta jätti raviurheilun muille toimijoille 1960-luvulle saakka, kun päähuomio oli hevosessa nimenomaan työhevosena. Raviurheilu jätettiin vapaa-ajantoiminnaksi rinnastettavana kansalaisyhteiskunnan hoitoon.
Kun raviurheilun ja hevospelaamisen suosio alkoi kasvaa nopeasti 1960-luvulta eteenpäin, alkoi valtio ottaa jälleen merkittävää roolia. Kiinnostuksen kasvu raviurheiluun on liitettävissä myös maalta muuttoon ja nopeaan kaupungistumiseen ja ravipelaaminen valloitti hevostalouden perustan.
– Kehitys huipentui peliyhtiöfuusioon 2017, josta lähtien valtio on taas noussut liki hegemoniseen asemaan koko hevoskentällä: hevospelaajat ja hevospelit ovat tiukasti valtion peliyhtiön Veikkauksen hallussa, ja raviradoista on tullut valtionavun varassa toimivia organisaatioita, joiden pääasiallinen tehtävä on tuottaa pelikohteita valtion peliyhtiölle.
Väittelijän mukaan vaikuttaa siltä, että kansalaisyhteiskunnan ja siihen kytkeytyvien merkitysten kukoistuskausi näyttää olevan ohi siirryttäessä 2020-luvulle.
Mahlamäki analysoi väitöksessään myös hevosurheilua ja hevospelaamista kulttuurina ja muun muassa rahapelipuhetta. Puheenaiheet ovat pysyneet samoina vuosikymmenestä toiseen.
– Se on taistelua synnin, rikoksen, moraalin, etiikan ja rahan merkitysten hetteikössä, jonne nykyisin yhä useammin liitetään myös pelaamiseen mahdollisesti kytkeytyvä sairaus.
Lisäksi Mahlamäki arvioi työssään myös hevos- ja ravijournalismin rooli kehityksessä.