Koti alituista työtä vaativassa yleisökohteessa ei ole helppo yhtälö, mutta rakkauden sinetöimä kumppanuus antaa voimaa – "Asuisimme keskenämme vaikka roskatunkiolla", Nissbackan kartanopariskunta sanoo

Petra Piitulainen-Ramsay ja Jean Ramsay romuttavat mielleyhtymän kartanopariskunnasta, joka istuskelee kaiket kesäpäivät terassillaan siemailemassa gin toniceja. - Pelkästään nurmikoiden ajamiseen menee päivä, he kertovat loputtoman työlistansa alkajaisiksi. Päivi Tuovinen

Koti: Nissbackassa iloitaan keskeneräisyydestä saaduista erävoitoista.

Leena Koivisto

Leena Koivisto

Nissbackan kartanon ruokasalissa istuu vuonna 2016 avioitunut pariskunta, joka vuotta myöhemmin teki häämatkansa Skotlantiin ja vuokrasi paikan päältä auton.

– Pihistelimme ja valitsimme käsivaihteisen version. Tajusimme liian myöhään, että briteissähän vaihde on tietenkin niin sanotusti väärällä eli vasemmalla puolella, Jean Ramsay kertoo.

Hän oli tuolloin paitsi tuore aviomies, myös tuore appensa opettamana ajokortin saanut kuski. Ylämaan kapeilla teillä paikallisten kaahareiden ja vastaantulevien rekkojen väistely sekä rengasrikko paikassa, jonne hinausauto ei päässyt, oli kelpo tulikoe sekä ajajalle että avioliitolle.

– Ajattelin siellä, että jos tämän reissun jälkeen vielä ollaan naimisissa, niin sitten varmaan ollaan lopun elämää, Petra Piitulainen-Ramsay muistaa.

Ja siltähän se näyttää.

– Koirammekin on vanhempi kuin yksikään aikaisempi parisuhteeni, Ramsay heittää 3,5-vuotiasta labradorinnoutajaa Tessua taputtaen.

Seitsemän vuotta sitten alkanut parisuhde on kestänyt kauhun kilometrien lisäksi Helsingin Käpylässä sijainneen kodin sädesieniongelman ja sen aiheuttaman pikamuuton vakituisiksi asukkaiksi Nissbackaan, samoin kuin valtavan talkootyömäärän, jota Laila Pullisen veistospuiston ja kotimuseon pyörittäminen sekä koko kartanoalueen vaaliminen, kunnostaminen ja toiminnan kehittäminen yleisökohteena on vaatinut ja vaatii.

– Minulla on tällä hetkellä lompakko ja avaimet kateissa. Kertoo varmaan siitä, missä tilassa oma päänsisäinen kovalevy on, Ramsay tuumii.

Tänä vuonna vapaa-aikaa ollut todella vähän, kuukausiin ei käytännössä päivääkään. Muutaman kerran tullut sellainen tilanne, että on ollut pakko päästä hetkeksi vaikka vain ajelemaan jonnekin, Piitulainen-Ramsaykin myöntää.

Hän ehti tutustua Laila Pulliseen vain parin vuoden aikana ennen tämän kuolemaa vuonna 2015.

– Minulle Laila oli ensisijaisesti Jeanin äiti ja tämä paikka hänen kotinsa. Pidin kartanon toimintaa aina puhtaasti Lailan ja Jeanin projektina ja kuvittelin Lailan elävän vielä vaikka kuinka pitkään.

– Kun meidän oli pakko muuttaa Käpylästä, ei se ollut meille mikään juhuu, päästään kartanoon asumaan -juttu. Päätös tehtiin ikään kuin meidän puolestamme.

Mielikuva kartanoelämästä, jossa herra ja rouva vain nautiskelevat terassilla gin toniceja hulppeassa ympäristössä, on valovuosien päässä todellisuudesta.

– Mutta ei tämä nyt toki mikään helvetin esikartanokaan ole Piitulainen-Ramsay nauraa.

– Näen kartanon kokonaisuudessa tietynlaiset arvot ja olen tehnyt ihan tietoisen päätöksen, että haluan olla mukana edistämässä paikan saavutettavuutta ihmisille. Koemme työmme merkityksellisenä ja uskomme, että sillä on merkitystä myös muille.

Jean Ramsay, Petra Piitulainen-Ramsay ja Tessu viettävät yleisöaikojen ulkopuolella omaa aikaa myös kotimuseon tiloissa kartanon päärakennuksen alakerrassa, sillä omat yksityistilat ylempänä ovat ajan puutteen takia parin mukaan vielä ”kaaoksessa”. Päivi Tuovinen

Keskeneräisyyden sietäminen on ehdoton edellytys jaksamiselle. Oma koti on monille keskeinen rauhoittumispaikka, kartanoparilla se sijaitsee kotimuseon yläkerrassa sinne varastoitujen tavaroiden keskellä.

– Meillä ei ole vielä kokemusta siitä millaista on, kun se oikea oma yhteinen koti on täällä. Ei ole ollut vielä aikaa purkaa ja järjestää omia tavaroitamme, he toteavat.

– On yläkerrassa sentään saatu raivattua tila sohvalle ja televisiolle ja kuviakin on jo ripustettu seinälle. Se on yksi pienistä erävoitoistamme kaaoksessa, Ramsay iloitsee.

Toinen kaaospiste tavararöykkiöineen sijaitsee alakerran keittiössä kuin vastakohtana museotilojen viehättävälle ja rauhalliselle tunnelmalle. Silti Ramsayn onnistuu loihtia tilassa piirakoita näyttelyvieraiden kahvin särpimeksi leikkimökin edustan pieneen kahvioon.

– Me saamme ilomme siitä, kun näemme kävijöiden nauttivan olostaan taiteen ja luonnon äärellä ja kun he tulevat kertomaan, miten paikka on heihin vaikuttanut, Piitulainen-Ramsay kiteyttää.

Loppujen lopuksi vain yhdellä asialla on merkitystä. Sillä että tähdet olivat oikeassa asennossa, kun kaksi nelikymppistä kohtasi yhteisen ystävän keikalla Helsingin Arabianrannan pienessä baarissa, ja kaikki loksahti luontevasti heti paikoilleen.

– Hämmästyttävintä on, että koettelevista asioista keskinäinen ruuvimme vääntyy vain tiukemmalle ja tiukemmalle. Se ei löysty eikä irtoa, Ramsay sanoo.

– Olemme puhuneet, että keskenämme asuisimme vaikka roskatunkiolla, puoliso täydentää.

Laila Pullisen veistospuisto ja kotimuseo (Nissbackan kartano, Sotungintie 4) on tilapäisesti suljettuna ja aukeaa jälleen torstaina 22. heinäkuuta kello 11. Lisätiedot: www.lailapullinen.fi.

Lue myös: Nissbackan kartanolla paloi sauna ja asuinmökin pihassa tehtiin ilkivaltaa – "Pala historiaa hävisi savuna ilmaan"

Katso myös nämä:

Laila Pullisen veistospuisto sai rinnalleen uuden yleisölle avatun sisänäyttelykohteen

Nissbackan kartanolle tulossa vilkas kesä: näyttely, kahvila, leffafestarit ja jopa puistojoogaa

Kartanon perijä sai valtavan työmaan ja paiskii töitä hiki otsalla – "Usein tuntuu, että Laila istuu olkapäälläni mutisemassa"

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki Business Vantaa

Yrittäjä, älä huoli huomisesta! Vantaalla valmistaudutaan jo tulevaisuuteen

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut