Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Metsässä kasvaa tänä kesänä pippurimustikoita

Luonto: Paras sato löytyy kosteikoista ja pohjoisrinteistä. Puolukalla on vielä toivoa.

Marjasadosta ei odoteta kovin kummosta. Vaatimattomaan satoon ja pieniin marjoihin on syynä pitkään jatkunut kuivuus, joka kurittaa sekä luonnonvaraisia että puutarhan kasveja.

Järvenpään toriyrittäjä Hannele Ketonen ei muista yhtä kuivaa kasvukautta 20 vuoden ajalta.

– Uudellamaalla kantarellit ja mustikat ovat kovin pieniä tai niitä ei löydy lainkaan. Marjat on kerättävä käsin, mikä nostaa marjan hintaa, hän kertoo.

Hyvänä marjavuonna viiden kilon mustikkalaatikko maksaa reilusti alle 40 euroa.

Tänä kesänä laatikon hinta liikkuu 45–55 euron välillä.

– Hinta riippuu siitä, onko marjat kerätty koneella vai käsin. Marjaa on tulossa myyntiin Keski-Suomesta, jossa tilanne on parempi kuin Uudellamaalla, hän kertoo toiveikkaana.

Puolukkasadosta voi tulla hyvä.

Toritiskillä myytävistä marjoista vain karviaisen määrä ja saatavuus on Ketosen mukaan normaalilla tasolla.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltolan mukaan Etelä-Suomen metsissä kasvaa tänä kesänä pippurimustikoita. Ne ovat niin pieniä, että solahtavat poimurin läpi.

– Juhannusviikolla tilanne näytti vielä valoisalta. Pölyttyneiden kukintojen perusteella oli odotettavissa hyvä mustikkasato, hän kertoo.

Myös vadelman satonäkymät olivat juhannusviikolla lupaavia, sillä vadelmiin oli kehittynyt hyvin raakileita.

Viikkokausien sateettomuus osui marjojen kehittymisen kannalta hankalaan vaiheeseen.

– Käristyshelteiden vuoksi mustikat ovat jääneet pienikokoisiksi. Jos on oikein kuuma, voi käydä niinkin, että marja tippuu varvusta mättäälle, Peltola sanoo.

Marja tarvitsee kypsymisvaiheessa vettä, jolloin se kasvattaa kokoa. Kun marja on kypsä, ei taivaalta tuleva vesi enää vaikuta marjan kokoon.

– En sanoisi, että marjasato jää tänä kesänä heikoksi. Se on keskinkertainen, sillä sadossa on alueellisia eroja. Etelä-Suomessa kannattaa marjoja etsiä pohjoisrinteiltä, notkelmista ja kosteikoista. Pohjois-Suomessa marjoja on etelää paremmin.

Puolukka on tällä hetkellä raakileena, ja tulevien viikkojen sateet ratkaisevat tulevan sadon.

Puolukka kestää mustikkaa paremmin kuivuutta. Puolukkasadosta voi tulla ihan hyväkin.

Syksyn sienisato on kiinni heinä–elokuun sateista.

– Sienten itiöt tarvitsevat kasvaakseen kosteutta ja lämpöä. Ainakin lämpöä maaperässä on, Peltola sanoo.

Tämänhetkisten satonäkymien mukaan pelloilta voidaan korjata 3,1 miljardin kilon viljasato. Sato on kymmenyksen keskimääräistä heikompi.

Kymmenen vuoden keskiarvoihin nähden alavireiset satonäkymät ovat myös rypsillä, rapsilla ja härkäpavulla.

Sen sijaan herneestä odotetaan yhtä hyvää satoa kuin viime vuonna – tulossa voi olla Suomen historian suurin hernesato.

Ilmatieteenlaitoksen tilastot kertovat, että 63 vuoden aikana vain vuonna 2006 heinäkuun alku oli kuivempi kuin tänä vuonna.

Esimerkiksi Helsinki-Vantaan havaintopisteellä on heinäkuussa satanut alle milli vettä. Edellisen kerran vettä satoi seitsemän milliä 23.kesäkuuta ja 11 milliä 12. kesäkuuta.