Rajut väitteet koronarokotteiden haitoista leviävät somessa – Näin paljon vakavia haittoja ja kuolemia rokotteet ovat aiheuttaneet

Koronarokotteiden haittailmoitustilasto voi johtaa harhaan. Minna Lyytinen

Minna Harmaala

Sosiaalisessa mediassa leviää rajuja väitteitä koronarokotteiden haitoista. Lähteeksi on usein mainittu Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.

Fimean sivuilla toden totta lukee, että vakavia haittavaikutuksia on raportoitu jo lähes 1 900 ja rokotuksen jälkeisiä kuolemiakin 100. Kuinka moni näistä 100 kuolleesta on kuollut koronavirusrokotteeseen, lääketurvallisuusyksikön päällikkö Liisa Näveri Fimeasta?

– Tällä hetkellä meillä on kaiken kaikkiaan vain yksi ainoa tapaus, jossa katsotaan, että kuolema on johtunut rokotteen aiheuttamasta haitasta. Kyseessä on se, joka aiemminkin on nostettu julkisuuteen eli AstraZenecan rokotteen jälkeen tapahtunut erittäin harvinainen hyytymishäiriö.

Fimean sivujen mukaan noin kolmasosalla potilaista ei kuitenkin voida poissulkea mahdollisuutta, että koronarokotteesta tulleet oireet ovat voineet jouduttaa valmiiksi hauraan henkilön kuolemaa. Esimerkiksi hyvin iäkkäällä, perussairaalla ihmisellä rokotteen aiheuttama kuume tai pahoinvointi on voinut heikentää yleisvointia niin, että ihminen on menehtynyt nopeammin kuin ilman sitä.

Koronarokotteen jälkeisissä kuolemantapauksissa kolmasosassa katsotaan, ettei rokotuksella ollut mitään vaikutusta kuolemaan ja lopuista tarvitaan vielä lisätietoa.

Enemmistö (62 henkeä) rokotteen jälkeen menehtyneistä on ollut yli 80-vuotiaita. Mukana on kuitenkin myös nuorempia, esimerkiksi kuusi alle 50-vuotiasta ja viisi 50–59-vuotiasta. Näveri toteaa, että myös näissä ikäryhmissä ihmisillä on vakavia perussairauksia kuten sepelvaltimotautia ja syöpää.

Näveri pitää hyvin valitettavana, että Fimean tilastojen perusteella väitetään sadan suomalaisen kuolleen koronarokotukseen.

– Kaiken käytettävissä olevan tiedon perusteella rokote ei ensinnäkään ole aiheuttanut kaikkien näiden ihmisten kuolemaa, vaan näin oletetaan käyneen vain yhden kohdalla. Toisekseen rokotteesta on valtavan paljon hyötyä ja se on varmasti vähentänyt tautitaakkaa ja pelastanut ihmishenkiä.

Koronaan on kuollut THL:n mukaan Suomessa 982 ihmistä. Rokoteannoksia on annettu yli 5,4 miljoonaa.

Näveri arvelee kansalaisten ehkä hämmentyneen siitä, että Fimea raportoi rokotusten jälkeisten kuolemantapausten määrän, vaikka rokotteen ei olisi katsottu aiheuttaneen kuolemaa.

– Emme varmastikaan riittävän hyvin osaa viestiä sitä, että se ei tarkoita, että rokote olisi kuoleman aihe (syy).

Koronarokotteista satelee haittailmoituksia ennätystahtiin – "Edes Pandemrixin kohdalla ei nähty vastaavaa"

Vakavien haittailmoitusten määrä kuulostaa sekin varsin suurelta, etenkin kun vakavuuden virallinen määritelmä on: "Haittavaikutus arvioidaan vakavaksi, jos se on: johtanut kuolemaan, hengenvaaraan, sairaalahoitoon tai sen pidentymiseen, aiheuttanut pysyvän vamman, toimintakyvyn laskun tai synnynnäisen epämuodostuman."

Näverin mukaan ilmoitukset on luokiteltu tilastoon ilmoittajan arvioiman vakavuuden mukaan. Fimea ei voi muuttaa vakavuusastetta, vaikka luokitus olisi sen mielestä väärä.

Valtaosa ilmoituksista tulee tavallisilta kansalaisilta, jotka ovat saaneet rokotteen ja kokeneet haitat nahoissaan.

– On ymmärrettävää, että he kokevat eri lailla sen, mikä on vakava ja mikä ei. Ihminen voi ajatella, että käsi on todella kipeä, se on todella vakava haitta. Silloin se listautuu vakaviin.

Sitä, miten usein vakavaksi ilmoitettu ei ole lääketieteellisesti vakava, ei ole tarkkaa tietoa käytettävissä.

– Vakavina ja ei-vakavina ilmoitetut haitat ovat hyvin samanlaisia. Oikeasti vakavia on todella pieni osa.

Vakavien ilmoitusten suhteettoman suureen määrään tilastossa vaikuttaa Näverin mukaan myös se, että taulukossa näkyvät vain jo käsitellyt tapaukset. Vakaviksi luokitellut ilmoitukset käsitellään ensin, joten ne päätyvät tilastoon nopeammassa tahdissa.

EK: Selvä enemmistö suomalaisista kannattaa koronapassia – vaadittaisiin esimerkiksi isoihin tapahtumiin

Lähiopetus vaarassa – syksyllä on edessä uusia rajoituksia, ennakoi STM:n Varhila Ylellä

Husin apulaisylilääkäri HS:lle: Deltavariantti vie sairaalahoitoon nuoria ja keski-ikäisiä, mutta se voi olla vasta alku yhä vaarallisemmille muunnoksille – Näin pitäisi nyt toimia

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki Business Vantaa

Yrittäjä, älä huoli huomisesta! Vantaalla valmistaudutaan jo tulevaisuuteen

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut